Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa jatkuu osittain – tilannetta seurataan tarkasti

Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa jatkuu osittain – tilannetta seurataan tarkasti

Laajentunut Tigrayn konflikti vaikuttaa myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Suomen tukemissa ohjelmissa toimintaa jatketaan tällä hetkellä niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osaston apulaisosastopäällikkö Helena Airaksinen vastaa yhteistyötä koskeviin kysymyksiin.

Miten Etiopian tilanne vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyöhön?

Tilanne Etiopiassa on epävakaa ja arvaamaton, mikä vaikuttaa myös kehitysyhteistyöhön. Tällä hetkellä hankkeiden mahdollisuus toimia vaihtelee, mutta lähes kaikki ovat toiminnassa: aktiviteetteja on hankkeissa noin 50–80 prosenttisesti. Ainoastaan Tigrayssa toimiva Unicefin koulutushanke ei ole toiminnassa. Vaikka kansainväliset työntekijät ovat poistuneet hankealueilta, paikalla on hankkeiden etiopialaisia asiantuntijoita.

Hankkeissamme on jo useiden kuukausien ajan kiinnitetty huomiota toimintojen sopeuttamiseen. Esimerkiksi on turvallisuussyistä hankkeiden toiminta-alueella tehty päätöksiä vetäytyä joiltakin alueilta ja kohdentaa akuutteja toimintoja välittömässä hädässä oleville alueille. Vaikka toiminta on osin keskeytynyt taisteluiden ja konfliktien levittyä, hankkeet tuottavat raportteja tilannekuvasta; muun muassa tuhotuista kouluista, kaivoista ja nälänhädästä.

Nykyisessä tilanteessa Suomi ei kuitenkaan vie eteenpäin uusia, kahdenvälisiä valtioidenvälisiä hankkeita. Käynnissä olevia hankkeita voidaan joutua kohdentamaan konfliktiin ja sen jälleenrakennukseen sopiviksi. Tilanteen kehittymistä on vaikea ennustaa. Seuraamme tarkasti turvallisuustilannetta ja päätöksiä ohjelmista tehdään sen mukaan, miten tilanne kehittyy.

Antaako Suomi Etiopialle nyt humanitaarista apua?

Konfliktin seurauksena humanitaarinen tilanne on maassa erittäin vaikea ja YK:n mukaan 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Kansainvälinen yhteisö on erityisen huolissaan Tigrayn hälyttävästä ruokaturvatilanteesta. Konfliktin myötä avun perillepääsy on ollut haastavaa, mikä tekee tilanteesta entistä hankalamman.

Suomi on myöntänyt humanitaarista apua Etiopiaan, mukaan lukien Tigrayn kriisiin vuonna 2021 yhteensä 3,15 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 Suomen humanitaarinen apu Etiopiaan oli yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Suomi tarkastelee mahdollisuuksia humanitaarisen lisärahoituksen antamiselle Etiopiaan sekä laajemmin Afrikan Sarven alueelle. 

Minkälaista kehitysyhteistyötä Suomi tukee Etiopiassa? Mitkä ohjelmat jatkuvat?

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmassa on kolme painopistettä: 1. maaseudun taloudellisen kehityksen tukeminen, 2. vesihuollon parantaminen etenkin maaseudulla ja 3. inklusiivisen perusopetuksen laadun kehittäminen.

Maaseudun taloudellinen kehittäminen sisältää kaksi hanketta, joilla kehitetään kansallista ruokahuoltoa, ravintoketjuja, työllisyyttä ja yrittäjyyttä. AgroBIG-hanke toteuttaa nämä päämäärät kehittämällä maatalouden arvoketjuja sekä mikrolainajärjestelmiä. Hanke toimii ensisijaisesti konfliktialueella Amharassa. Sodan aiheuttama poikkeustila on rajoittanut aktiviteetteja, vaikkakin hankkeen tavoitteille on entistä suurempi tarve.

Maanhallintahanke REILA on luonut ja ylläpitää Etiopian kansallista maarekisterijärjestelmää ja fasilitoi kaikkien maasektorilla toimivien kehityskumppanien maarekisterihankkeita. Kansainvälisesti on opittu Kolumbian-, Myanmarin-, ja Syyrian-konflikteista, että jälleenrakentamista ja paluumuuttoa varten maarekisteri on tärkeä rauhan väline. REILA on joutunut siirtämään osan toiminnastaan pois konfliktialueilta, mutta toimii osittain.

Vesisektorilla on maaseudun vesihuoltoa kehitetty jo 27 vuotta kahdenvälisellä hankkeella. Yhteisöiden vahvistaminen ja paikallinen omistajuus tekevät hankkeesta ainutlaatuisen. Käynnissä oleva COWASH-hanke on joutunut keskeyttämään varsinaisen toimintansa Tigrayn alueella. Satoja vesipisteitä ja järjestelmiä on tuhoutunut sodan aikana ja tästä on myös tehty COWASH-hankkeessa alustava kartoitus. Vesipisteiden jälleenrakentaminen taas tulee olemaan avainasemassa, kun Etiopia toipuu konfliktista. Toisaalla hanke on sopeuttanut toimintojaan konfliktin takia ja esimerkiksi tukenut Metekelin pakolaisleirin vesihuoltoa.

Opetussektorilla Suomi tukee maan perusopetuksen kehittämistä niin, että kaikilla etiopialaislapsilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen. Opetuksen kehittämistä Suomi tukee Maailmanpankin hallinnoiman sektoriohjelman kautta. Koska ohjelma koskee koko maata, sen toteutus jatkuu alueilla, joilla se on turvallisuustilanteen puolesta mahdollista. Sen sijaan Pohjois-Etiopian kriisialueilla työtä ei voida tehdä. YK:n mukaan koulujen tuhoutuminen ja niiden käyttö pakolaisten hätämajoituksena vaikuttaa ainakin 2,7 miljoonan lapsen elämään. Suomi kuitenkin tukee kriisin vuoksi siirtymään joutuneiden lasten koulunkäyntiä Unicefin hankkeen kautta.

Myös monet suomalaisjärjestöt tekevät kehitysyhteistyötä etiopialaisten kumppaneiden kanssa. Järjestöt päättävät itse työnsä jatkosta. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on kertonut keskeyttäneensä kaiken työnsä Pohjois-Etiopiassa. Työ maan eteläosissa, esimerkiksi kuurojen koulussa, kielivähemmistöjen äidinkielisen opetuksen ja maalaiskylien terveyskasvatuksen parissa jatkuu toistaiseksi normaalisti.

Suomi tukee Etiopian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös EU-yhteistyön kautta ja rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä.

Minkälaisia tuloksia yhteistyöllä on saavutettu?

Suomen ja Etiopian pitkäjänteinen kehitysyhteistyö 1960-luvun lopulta on tuottanut tuloksia. Reilu 20 miljoonaa ihmistä on hyötynyt oikeudesta omaan maahansa, kun REILA-hankkeessa kehitetty maarekisterijärjestelmä on otettu Etiopiassa maanlaajuiseen käyttöön. Peltomaan rekisteröiminen rohkaisee viljelijöitä investoimaan maahansa ja panostamaan ekologiseen maan käyttöön. Lisäksi rekisteröityä maata voi käyttää lainan vakuutena.

Opetussektorin uudistus vaikuttaa kaikkien yli 36 000 alakoulun opetussuunnitteluun. Suomen rooli on ollut erityisesti edistää vammaisten lasten pääsyä kouluun. Vuosien 2016–2020 aikana vammaisten koululaisten määrä kuusinkertaistui Etiopian kouluissa ja inklusiivisen koulutuksen kehittämistä on tuettu perustamalla 600 resurssikeskusta.

Yli 7 miljoonalle ihmiselle on turvattu puhdasta vettä Suomen tukemassa vesi- ja sanitaatio-ohjelmassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että likaisesta vedestä tarttuvat taudit vähenevät. Koko maassa puhtaan veden piirissä on nyt vajaa 80 prosenttia etiopialaisista, kun viitisen vuotta sitten osuus oli alle 60 prosenttia.

Jopa 14 miljoonan etiopialaisen ravinto on monipuolistunut, kun Finnfundin rahoittama EthioChicken on kasvattanut untuvikkoja erityisesti Etiopian maaseudulla asuville perheille ruokaturvaksi. Yritys on työllistänyt suoraan noin 1600 ihmistä, joista 38 prosenttia naisia. Yritys on työllistänyt verkostonsa kautta 8000 yrittäjää, jotka kasvattavat untuvikkoja ja myyvät niitä edelleen. Tämä kauppa taas on työllistänyt noin 24000 pääosin nuorta etiopialaista.

Valuvatko tulokset hukkaan, jos Etiopian kriisi laajenee?

Tulokset eivät valu hukkaan edes silloin, jos kriisi laajenee. Kehitysyhteistyömme on tukenut Etiopian kansalaisten osaamisen ja elinkeinojen kehittämistä. Nykyaikaisessa kehitysyhteistyössä on kyse yhteiskunnan voimavarojen ja kriisinkestokyvyn vahvistamisesta. On merkittävää, että esimerkiksi yhä useammalla lapsella on ollut mahdollisuus käydä koulua. Nyt tehdään hartiavoimin työtä sen eteen, että koulupudokkaiden määrä ei nousisi korkeaksi.

Samoin esimerkiksi COWASH-ohjelmassa on keskeistä ollut kyläyhteisöjen organisoituminen vesipisteiden rakentamiseksi. Ei siis ole rakennettu vain kaivoja ja vessoja, vaan paikallisten asukkaiden kykyä rakentaa ja ylläpitää niitä. Panostaminen ajoissa kunnossapidosta vastaaviin kyläläisiin ja yrittäjiin kantaa tässä tilanteessa hedelmää. REILA maanhallintahankkeen kehittämässä digitaalisessa maanrekisteröintijärjestelmässä tiedot säilyvät kriisin kestäessä. Kriisin jälkeen tietojen avulla voidaan todentaa maanomistustilanne.

Lue lisää:

Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Etiopiassa

Etiopian matkustustiedote