Suomen kehitysavun läpinäkyvyys ennallaan kansainvälisessä vertailussa – sijoittuu indeksissä keskitasolle

Suomen kehitysavun läpinäkyvyys ennallaan kansainvälisessä vertailussa – sijoittuu indeksissä keskitasolle

Suomen ulkoministeriö sijoittui Publish What You Fund -järjestön julkaisemassa vuoden 2020 kehitysavun läpinäkyvyysindeksissä 47 arvioidun toimijan joukossa sijalle 29. Suomen avun läpinäkyvyyspisteet nousivat hieman, mutta arvosana säilyi keskinkertaisena ja sijoitus laski muiden organisaatioiden parantaessa läpinäkyvyyttään suhteessa enemmän.

Kansainvälistä kehitysyhteistyötä koskevan avoimen datan määrä ja laatu ovat kasvaneet viimeisten kahden vuoden aikana merkittävästi, kertoo tuore avun läpinäkyvyysindeksi (Aid Transparency Index 2020).  

Indeksi mittaa sitä, kuinka hyvin avunantajat noudattavat kansainvälisen läpinäkyvyysaloitteen (International Aid Transparency Initiative, IATI) vaatimuksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi apua koskevien suunnitelmien, budjettien ja hankekohtaisten tietojen julkaiseminen sovitussa, vertailukelpoisessa muodossa.

Suurimmat haasteet kaikilla organisaatioilla liittyvät tuloksellisuustietojen julkaisemiseen. Vain jotkut organisaatiot julkaisevat hankekohtaisia tuloksia ja vielä harvempi hankkeiden arviointeja tai evaluaatioita. Ilman näitä tietoja hankkeiden tuloksellisuuden seuranta ei ole mahdollista.

Suomi Pohjoismaista toisena

Suomi sijoittuu keskelle indeksin suurinta joukkoa eli tietoja keskinkertaisesti julkaiseviin avunantajiin. Ulkoministeriön julkaisemien tietojen ajantasaisuus, laatu ja kattavuus ovat parantuneet hieman, mutta julkaistuissa tiedoissa on edelleen puutteita.

Joihinkin keskeisiin ongelmiin, kuten tulostietojen julkaisuun, on kuitenkin panostettu viime aikoina merkittävästi, ja niihin liittyvän avoimen datan laatu tulee paranemaan lähitulevaisuudessa. Hankkeiden perustiedot (kuvaukset toiminnasta, rahoitustiedot) ovat kaikkien luettavissa ulkoministeriön verkkosivuilta pian rahoituspäätöksen jälkeen. Myös budjettitiedot julkaistaan kattavasti.

Edellisvuosien tapaan monenkeskiset järjestöt menestyivät arvioinnissa paremmin kuin valtioiden virastot ja ministeriöt. Parhaan tuloksen indeksissä sai jälleen Aasian kehityspankki, jonka pisteet lähenivät täyttä sataa. Kärkiryhmään kuuluivat myös YK:n kehitysjärjestö UNDP, Afrikan kehityspankki sekä Maailmanpankki.

Pohjoismaista parhaiten sijoittui Ruotsi sijalle 23. Tanska ja Norja tulivat Suomen jäljessä sijoilla 39 ja 40.

Avoimuuden lisääminen tavoitteeksi

Indeksiä julkaiseva järjestö suosittaa, että Suomen kaltaisten indeksissä keskinkertaisesti menestyneiden maiden tulisi ottaa avoimuus prioriteetikseen.

Suosituksissa esitetään myös muun muassa, että kehitysavun rahoittajien tulisi panostaa tulosten ja vaikutusten julkaisuun sekä lisätä tietoa saatavilla olevasta datasta kumppanimaidensa kanssa luottamuksen rakentamiseksi ja datan laadun parantamiseksi.

Edellisen kerran avun läpinäkyvyysindeksi julkaistiin vuonna 2018.