Suomen ja entisen Neuvostoliiton maiden arkistojen välinen yhteistyö mahdollistaa kansainvälisen historian tutkimuksen
Kansallisarkisto on laajentanut yhteistyötään Armenian, Georgian, Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa. Sopimukset ovat työn alla Azerbaidzhanin, Georgian ja Ukrainan kanssa. Suomalaisia käsittelevää aineistoa on saatu laajasti alkaen Pohjan sodasta ja päätyen presidentti Koiviston matkoihin. Suomalaisten sotavankien kohtalot ovat keskeinen aihe. Ukrainan juuri avautunut turvallisuuspalvelun arkisto voi tarjota tietoa Suomen Waffen-SS-joukoista.
Arkistohanketoimintaa entisen Neuvostoliiton maiden kanssa koordinoi Venäjä-yhteistyön kehittämispäällikkö, professori Dmitri Frolov. Frolov kertoo, että arkistoyhteistyö tällä alueella painottuu vahvasti Venäjään: 98% aineistosta tulee Venäjältä, jonka kanssa jo vuonna 1992 laadittu sopimus uusittiin vuonna 2005. Kun kuitenkin puhutaan yli miljoonasta arkistoidusta otoksesta, pitää muut maat kattava pari prosenttiakin sisällään paljon uutta tietoa.
Solmitut yhteisymmärryspöytäkirjat (eng. Memorandum of Understanding) ovat mahdollistaneet arkistomateriaalin vaihdon laajalti. Sopimukset on solmittu Suomen kansallisarkiston aloitteesta vuosina 2009-2015. Frolov on tehnyt maihin lukuisia kartoitusmatkoja, ja arkistoista on löytynyt jo monipuolista aineistoa.
Saatujen aineistojen skaala on laaja niin ajallisesti kuin aiheidensakin puolesta. Vanhimmat suomalaisia koskevat asiakirjat käsittelevät Pohjan sotaa, kun taas uusimmista arkistoasiakirjoista löytyy tietoa esimerkiksi presidentti Koiviston vierailusta Kazakstaniin. Eri maista on saatu hyvinkin erilaista aineistoa. Kazakstanissa on esimerkiksi suomalaisten sotavankien rekisteröintikortteja, ja Valko-Venäjällä on tietoa maahan siirtyneistä punaisista. Georgiasta ja Armeniasta saatava materiaali koskee enimmäkseen maiden välisiä kulttuurisuhteita ja turismia.
Toisinaan arkistoista paljastuu myös henkilökohtaista draamaa historiallisten tapahtumien taustalla. Esimerkiksi Valko-Venäjän arkistoista saatavasta aineistosta on tulkittavissa aiemmin tuntematon syy taidemaalari Marc Chagallin lähdölle taiteellisen vallankumouksen keskuksesta Vitebskistä – nimittäin hänen vaimonsa suhde suomalaiseen taiteilijaan, Aleksanteri Ahola-Valoon, jota koskevaa aineistoa löytyy myös Suomesta.
Vastavuoroisesti Suomesta voidaan luovuttaa asiakirjoja esimerkiksi sotavangeista ja emigranteista. Entisen Neuvostoliiton maista saatavaa ja niitä koskevaa arkistomateriaalia kohtaan on osoitettu kiitettävää kiinnostusta, Frolov toteaa. Taiteilijoiden yksityiselämän lisäksi esimerkiksi talous- ja kirkkohistoriasta sekä sotavankien ja politiikan historiasta kiinnostuneet ovat hyötyneet saadusta aineistosta.
Neuvotteluja kolmen uuden yhteisymmärryspöytäkirjan laatimisesta Azerbaidzhanin, Georgian ja Ukrainan kanssa käydään parhaillaan. Sopimus Ukrainan kanssa mahdollistaisi esimerkiksi tekeillä olevan Suomen Waffen-SS-joukkoihin liittyvän selvityshankkeen, sillä heitä ja muutakin talvi- ja jatkosotaa koskevia asiakirjoja on myös Ukrainan juuri avautuneissa turvallisuuspalveluiden arkistossa.
Sopimusten solmimisen edellytyksenä on hyvät suhteet ja yhteydet maiden välillä. Frolov kiittää ulkoministeriötä hankkeiden edistämiseksi saadusta tuesta.
