Suomen globaalivastuulle tekeillä mittarit

Suomen globaalivastuulle tekeillä mittarit

Kuinka mitata Suomen jalanjälki YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä maailmanlaajuisesti? Globaalivastuun mittareita ei ole olemassa valmiina, mutta tuore analyysi osoittaa kuinka haasteellisesta paketista on kyse.

Kuva: UM / Hanna Päivärinta
Kahvihanke, Myanmar
Suomen tukema kahvinviljelyhanke Myanmarissa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on kaikkiaan 17 ja alatavoitteita 169 – ja niihin sisältyvien asioiden kirjo vaihtelee aina sukupuolten tasa-arvosta maailmanrauhan edistämiseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Edistyksen mittaaminen eri tavoitteissa ei kotimaassakaan ole yksiselitteistä, mutta moninkertainen haaste on silloin, kun puntaroidaan Suomen toiminnan globaaleja vaikutuksia.

Valtioneuvoston kestavakehitys.fi -sivustolla on pitkin kevättä käyty keskustelua siitä, miltä pohjalta YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kansalliset mittarit tulisi Suomessa rakentaa. Mittarit on koottu Suomen tavoitteiden mukaisiksi ”seurantakoreiksi”, ja tuorein sivustolla julkaistu analyysi koskee juuri globaalia vastuuta ja johdonmukaisuutta. Toisin sanoen: millaisia lukuja valitsemme tarkasteluun, kun mittaamme panostamme maailman yhteisten tavoitteiden edistämisessä?

Kehitysavun määrä tärkeä mittari

Analyysin pohjalta keskeisiä Agenda 2030 -tavoitteisiin vaikuttavia politiikan aloja ovat erityisesti kehitys- ja kauppapolitiikka.

Kehityspolitiikka vähentää globaalisti köyhyyttä ja tukee kehitysmaiden vakautta ja kykyä saavuttaa kansalliset kestävän kehityksen tavoitteensa. Suomi keskittyy erityisesti tasa-arvon edistämiseen.

”Suomen ja muiden avunantajien kehittyville maille antama tuki on auttanut saavuttamaan tärkeitä kehitystuloksia: esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus maailman väestöstä on puolittunut vuodesta 1990 ja valtaosa tytöistäkin pääsee nyt kouluun. Kehitysyhteistyö tukee vahvasti myös globaaleja ilmastoponnisteluita”, Pöysäri toteaa.

Yksi globaalivastuuta mittaavista indikaattoreista liittyykin kehitysavun määrään. Vuonna 2017 sen osuus bruttokansantulosta oli 0,41 prosenttia, mutta pitkällä aikavälillä Suomi on sitoutunut nostamaan osuuden 0,7 prosenttiin. Avun kokonaismäärän lisäksi on tärkeää mitata sen kohdentumista. YK-tavoitteen mukaan köyhimpiin maihin tulisi ohjata 0,15-0,2 prosenttia bruttokansantulosta. Viime vuonna Suomi kohdensi köyhimmille maille 0,13 prosenttia, mutta on sitoutunut nostamaan osuuden 0,2 prosenttiin.

Kaupalla ympäristö- ja kehitysvaikutuksia

Kauppapolitiikassa Suomi tukee kestävää kehitystä EU:n vapaakauppasopimuksen kautta.

”Edistämme mm. ympäristötuotteiden vientiä ja toimimme fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi. Kauppapolitiikalla voidaan myös tukea kehittyvien maiden tuotteiden markkinoillepääsyä ja myöntää tullietuuksia”, kertoo Agenda 2030 – kokonaisuutta ulkoministeriössä koordinoiva lähetystöneuvos Pasi Pöysäri.

Center for Global Development –kansalaisjärjestö asettaa maailman rikkaimmat maat vuosittain järjestykseen koskien näiden sitoutumista köyhimmissä maissa asuvien ihmisten aseman parantamiseen. Suomi on menestynyt vuosittaisessa vertailussa hyvin, ja tämä Commitment to Development –indeksin kauppapoliittinen osio otettiinkin yhdeksi seurattavaksi indikaattoriksi globaalivaikutusten mittaamisessa.

Kehitys- ja kauppapolitiikan ohella globaalivastuun kannalta keskeistä on myös Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan.

”Suomen osallistujamäärä siviilikriisinhallintaoperaatioihin on väkilukuun nähden EU-maista suurin, ja suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on naisia noin 40 prosenttia”, kertoo Pöysäri.

Kestäväkehitys.fi -sivustolla julkaistu analyysi toimii avauksena ja kaikille avoimen verkkokeskustelun pohjana seurantamittariston suunnittelussa. Kokonaisarvio siitä, miten Suomen ulkopolitiikka kaikilla hallinnonaloilla edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja miten toiminnan johdonmukaisuutta voitaisiin kehittää, valmistuu vuoden 2019 keväällä.


Lue analyysi kokonaisuudessaan kestäväkehitys.fi-sivustolta:

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus: kauppapolitiikassa suunta parempaan, mutta kehitysyhteistyörahoituksen taso on alhainen

Muualla verkossa