Suomen asialla Etelä-Kaukasiassa
Etelä-Kaukasia ei ole niin kaukana kuin usein ajattelemme. Kiertävä suurlähettiläs Arja Makkonen kannustaa suomalaisia ennakkoluulottomasti tutustumaan alueensa kolmeen maahan: Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Georgiaan. Toistaiseksi tämä maailmankolkka vaikuttaa olevan vain pienen piirin tiedossa.
Kiertävä suurlähettiläs on Suomen virallinen edustaja alueensa maissa. Hän hoitaa tehtäväänsä Helsingistä käsin ja vierailee 3–4 kertaa vuodessa kaikissa alueensa maissa.
”Keskeinen ajatus on kehittää Suomen ja alueen maiden yhteistyötä”, Arja Makkonen kuvaa tehtäväänsä.
Kuten muutkin suurlähettiläät, hän seuraa ja raportoi maiden ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sisäpoliittisista tapahtumista ja maiden taloudellisesta tilanteesta ja katsoo, löytyisikö suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia alueella. Etelä-Kaukasian tilannetta vaikeuttavat pitkittyneet konfliktit Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Vuoristo-Karabahissa.
”Olemme Suomen asialla, ja tuomme Suomen sekä Euroopan unionin näkökulmia esiin”, hän kertoo.
Tähän tarjoutuu mahdollisuus esimerkiksi tapaamisissa ministerien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Georgia pisimmällä EU-lähentymisessä
Keskeistä kaikkien kolmen maan osalta on niiden suhde Euroopan unioniin. Ne kaikki ovat EU:n itäisen kumppanuuden maita, ja tavoitteena on tukea muun muassa oikeusvaltiokehitystä ja lisätä maiden kestokykyä.
Georgia on pisimmällä lähentymisessä Eurooppaan. Maalla on assosiaatiosopimus, johon liittyy myös kattava vapaakauppasopimus. Makkosen mukaan Eurooppa-myönteiset georgialaiset haluavat tehdä uudistuksia itsensä ja maan menestyksen vuoksi.
”Maaliskuun lopussa voimaan tullut viisumivapaussopimus Schengen-alueelle on erittäin merkittävää heille”, Makkonen sanoo.
Armenian kanssa on neuvoteltu uusi kattava ja tehostettu kumppanuussopimus. Maa toivoo EU-lähentymistä niin paljon kuin se on mahdollista. Sopimuksen kattavuutta rajoittaa Armenian liittyminen Venäjän johtamaan Euraasian talousliittoon vuonna 2015.
Myös Azerbaidžanin kanssa sopimusneuvottelut EU:n kanssa on avattu. Niissä esillä ovat tärkeät kysymykset kuten oikeusvaltiokehitys ja energia.
Suomella hyvä brändi
Twinning ja TAIEX ovat kaksi avainsanaa, kun puhutaan tuesta EU:n naapuruussuhteissa. Twinning-hankkeissa osapuolina ovat julkisen hallinnon organisaatiot. TAIEX puolestaan sisältää lyhyitä asiantuntijavierailuja.
Suomalaiset ovat Makkosen mukaan osallistuneet aktiivisesti Twinning-tarjouskilpailuihin ja menestyneet niissä. Useita hankkeita on käynnissä, viimeisimpänä niistä ilmanlaadun parantamiseen tähtäävä hanke Azerbaidžanissa.
”Nämä luovat pohjaa uusille hankkeille ja tuovat esiin suomalaista osaamista”, Makkonen sanoo.
Kesäkuun alussa suomalaista osaamista nostetaan esiin Etelä-Kaukasuksen kiertomatkalla, jonka vetäjänä toimii ulkoministerin poliittinen valtiosihteeri Samuli Virtanen. Tarkoituksena on myös tutkia suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia maiden markkinoilla.
Mahdollisuuksia yrityksille Makkosen mukaan voisi löytyä esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n hankkeissa. Se käytti pelkästään Georgiassa viime vuonna 250 miljoonaa euroa.
Suomella on Makkosen mukaan hyvä maine Etelä-Kaukasiassa. Suomalaiset ja Suomen historia tunnetaan, suomalaista koulutusta arvostetaan.
Azerbaidžan ei ole uusi paikka suomalaisille: Bakussa oli maan ensimmäisen öljybuumin aikaan 1800–1900-lukujen vaihteessa suomalaisia töissä Nobel-yhtiöiden palveluksessa.
Sata vuotta myöhemmin Azerbaidžanissa asuu kymmenkunta suomalaista ja Georgiassa parikymmentä.
Kiinnostavia matkakohteita
Matkailukohteena kolme maata ovat erilaisia: Georgiassa on viinitiloja ja viinimatkailua voi jo harrastaa, joskaan puitteet eivät ole samanlaiset kuin Euroopan isoissa viinimaissa. Pääkaupungissa Tbilisissä vierähtää nähtävyyksien parissa helposti pitkä viikonloppu, Makkonen vinkkaa.
Puolen tunnin automatkan päässä on entinen pääkaupunki Mtskheta, joka on edelleen Georgian ortodoksisen kirkon hengellinen keskus. Kaupungin keskellä sijaitsee 1000-luvulta peräisin oleva Svetitskhovelin katedraali ja ylhäällä kukkulalla upea Dzvarin luostari. Historialliset monumentit ovat kuuluneet vuodesta 1994 Unescon maailmanperintöluetteloon.
Makkosen mukaan Armenian pääkaupungissa Jerevanissa huomio kiintyy ensimmäisenä kivimateriaaliin, joka antaa rakennuksille ja kaupungille ryhtiä ja luonnetta. Armenian apostolinen kirkko kuuluu orientaaliortodoksisten kirkkojen joukkoon ja sitä pidetään maailman vanhimpana kansalliskirkkona. Armeniassa on useita Unescon maailmanperintökohteita kuten esimerkiksi Echmiadzinin katedraali hieman Jerevanin ulkopuolella.
Azerbaidžanin pääkaupunki Baku on Makkosen mielestä mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa, Dubaita ja Pariisia, miksei vähän Monte Carloakin. Bakussa järjestetään F1-formulakisat jälleen kesäkuussa. Azerbaidžanissakin on lukuisia Unescon maailmanperintölistalla olevia kohteita kuten Bakun sydämessä oleva Širvanšahsin palatsi.
Yhteistä kaikille on ihmisten ystävällisyys, vieraanvaraisuus ja herkulliset ruokapöydän antimet, Makkonen sanoo.