Suomen Afrikka-strategian valmistelu käynnistettiin sidosryhmien kanssa

Suomen Afrikka-strategian sidosryhmäkuulemiset käynnistettiin 30. syyskuuta 2020 avoimella verkkotilaisuudella, johon osallistui yli 300 Afrikan ja Suomen suhteiden kehittämisestä kiinnostunutta. Tilaisuuden vahva viesti oli, että Suomen ja Afrikan suhteita on laajennettava kehitysyhteistyöstä poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön.

Tilaisuus avattiin ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuorolla. Puheessaan Haavisto korosti tarvetta näkökulman muutokselle Suomen Afrikka-suhteissa: Suomen suhteet etenkin Saharan eteläpuolisiin maihin ovat painottuneet vahvasti kehitysyhteistyöhön.

Haaviston mukaan nyt pitää kehittää poliittista vuoropuhelua, vastavuoroisuutta ja taloudellista yhteistyötä. Haavisto korosti, että Afrikka-strategiassa pitää tunnistaa Suomen intressit, vahvuudet ja arvopohja, mutta etsiä myös jaettuja intressejä ja kuulla afrikkalaisia osaajia sekä afrikkalaista diasporaa. Strategiaan on valittava keskeiset painopisteet yhdessä niin elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisön kuin kansalaisyhteiskunnankin kanssa.

“Tärkeää on suomalaisten Afrikka-kuvan monipuolistaminen: meidän pitää tuoda Afrikka-keskustelu 2020-luvulle”, Haavisto linjasi.

Afrikassa on potentiaalia taloudellisen yhteistyön kasvattamiseen Ulkoministerin puheenvuoron jälkeen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari jakoi näkemyksensä strategian kehittämiseen. Ministerin mukaan Afrikan väestönkasvu, talouskasvu ja kasvava keskiluokka luovat paljon mahdollisuuksia taloudellisen yhteistyön kasvattamiselle.

Suomen vienti Afrikkaan on viimeisimpien tilastojen mukaan noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Skinnarin mukaan tiivistämällä yhteistyötä Suomessa, EU:ssa ja koko globaalin yhteisön kanssa Suomella on hyvät edellytykset kaksinkertaistaa vienti nopeastikin. Skinnari näkee Suomella olevan potentiaalia erityisesti vihreässä taloudessa ja digitalisaatiossa.

Afrikkalainen diaspora kannustaa kumppanuuksien rakentamiseen

Afrikkalaisen diasporan näkökulmia Suomen Afrikka-strategian kehittämiseen toi Suomen Afrikka-seura ry:n puheenjohtaja Sarah Laaru. Laaru painotti, että Afrikka-strategiassa on tähdättävä molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien rakentamiseen.

Laaru nosti puheenvuorossaan esiin kolme tärkeää teemaa: kauppa ja investoinnit, koulutusyhteistyö ja afrikkalaisen diasporan rooli. Laarun mukaan Afrikassa on paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita investoimaan ja luomaan kestäviä työpaikkoja kasvaville toimialoille, kuten kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan, koulutukseen, teknologiaan ja terveydenhuoltoon.

Elinkeinoelämän, nuorten ja tutkimuksen näkökulmia strategiatyöhön

Tilaisuus jatkui elinkeinoelämän, nuorten ja tutkimuksen näkökulmiin keskittyvällä paneelikeskustelulla. Paneelissa keskustelivat professori Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista, yhteiskuntajohtaja Kari Hietanen Wärtsilä Oyj:stä, Suomen YK-nuorisodelegaatti Yuri Birjulin sekä Afrikka-strategian valmistelusta vastaava poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ulkoministeriöstä. Paneelin aikana myös tilaisuuden chat-keskustelu kävi kiivaana. Kommenteissa korostuivat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja käytännön tavat, joilla suomalaisten yritysten yhteistyötä voisi lisätä afrikkalaisten kumppaneiden kanssa.

Paneelikeskustelussa Laakso painotti, että Afrikka-strategialla on tuotava poikkihallinnollisuutta ja pitkäjänteisyyttä Suomen Afrikka-politiikkaan. Laakson mukaan Suomi voisi pyrkiä rakentamaan myös EU:ssa jäsenmaiden yhteistä johdonmukaista Afrikka-politiikkaa, jolla voitaisiin vahvistaa Euroopan geopoliittista roolia Afrikassa. Laakso korosti tarvetta puolustaa kansainvälisiä sopimuksia ja järjestöjä ja vahvistaa alueellisia toimijoita.

Birjulin peräänkuulutti afrikkalaisten nuorten toimijuuden ja osallisuuden vahvistamista. Birjulinin mukaan Afrikka-strategiassa on huomioitava YK:n 2250 “Youth, Peace and Security”-päätöslauselman ja siihen Suomessa kehitettävän toimeenpanosuunnitelman tavoitteet esimerkiksi nuorten osaamisen, koulutuksen ja osallistumismahdollisuuksien tukemiseksi. Edistämällä suomalaisten nuorten liikkuvuutta Afrikkaan voitaisiin Birjulinin mukaan muokata suomalaisten yksipuolisia mielikuvia maanosasta ja rakentaa verkostoja paikallisten toimijoiden kanssa.

Hietanen toi esille suomalaisten yritysten ja investointien merkityksen Afrikka-yhteistyössä. Hänen mukaansa Afrikan demografinen muutos ja kaupungistuminen luovat tarpeen infrastruktuurin kehittämiselle. Hietanen näkee kysyntää erityisesti Suomen digitaalisille ratkaisuille sekä puhtaan energian, teknologian ja koulutuksen osaamiselle. Rahoituksen saatavuus on yhä haaste Afrikassa, ja siksi kehitysrahoituksen ja rahoitusinstrumenttien kehittäminen on tärkeää.

Sumuvuori korosti, että strategia valmistellaan poikkihallinnollisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Hän painotti, että strategian tavoitteena on jaettujen intressien löytäminen sekä myös Suomelle tärkeiden arvojen ja tavoitteiden edistäminen, kuten sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja tasa-arvon puolustaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

EU:n terveiset Suomen Afrikka-strategiaan

Euroopan unionin terveiset Suomen Afrikka-strategian valmisteluun lähetti videon välityksellä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Hänen mukaansa EU:n ja Suomen, kuten muidenkin jäsenmaiden, kansalliset strategiat tukevat toisiaan. Koronavirus on kääntänyt kehitystä taaksepäin monessa Afrikan maassa ja sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia esimerkiksi talouteen. Siksi Afrikka-strategioiden kehittäminen on komissaarin mukaan nyt entistäkin tärkeämpää. Kriisinjälkeinen jälleenrakennus ja kestävän kasvun luominen vaatii resursseja ja strategisuutta.

Strategiatyö jatkuu

Suomen Afrikka-strategian valmistelu jatkuu seuraavaksi sidosryhmätyöpajoissa, joissa työstetään strategian tavoitteita ja toimenpiteitä. Työpajoissa eri yhteiskunnan toimijat tuodaan samoihin pöytiin keskustelemaan. Suomen afrikkalaiselle diasporalle ja nuorille järjestetään lisäksi omat kuulemiset.