Suomalaisyritysten katseet Afrikan nuoriin

Suomalaisyritysten katseet Afrikan nuoriin

”Innovatiivinen Suomi voisi kehittää tuotteita Afrikan teknologiavetoiselle nuorelle ikäluokalle”, sanoo Perry Mapani, Sambian kehitysyhteistyöstä ja kaupasta vastaavan viraston ZDA:n tuore pääjohtaja.

Mapani kävi Suomessa osana sambialaista yritysvaltuuskuntaa, joka etsi Suomesta yhteistyökumppaneita ja kauppamahdollisuuksia.

Mapani2
Perry Mapani haluaa yhdistää Sambian luonnonvarat ja suomalaisen osaamisen. Kuva: Outi Einola-Head

Sambian väestö kasvaa nopeasti, ja miltei puolet sambialaisista on alle 16-vuotiaita. Mapanin mukaan hyvä liikeidea olisi esimerkiksi kehittää  kalliille älypuhelimille nuoria kiinnostavia vaihtoehtoja, joita tarjota Afrikan kasvavalle nuorelle väestölle.

”Suomalaisten yritysten olisi hyvä huomata nuoren väestömme erityinen tietotekniikan osaaminen ja hyödyntää sitä.”

Hänestä Suomen innovatiiviselle osaamiselle olisi käyttöä Sambiassa. Tietoteknologiasta löytyisi ratkaisuja muun muassa terveydenhuoltoon, teollisuuspuistoihin ja maataloudessa esimerkiksi tuotteiden varastointiin.

”Sambialla on mittavat luonnonvarat, joiden hyödyntämiseen Suomen osaamisella olisi paljon tarjottavaa”, Mapani arvioi.

650 miljoonan markkinat

”Sambian kautta on mahdollista tavoittaa maan oman 17-miljoonaisen väestön lisäksi naapurimaiden 650 miljoonaa ihmistä kattava markkina-alue”, Mapani painottaa. ”Sambia on vakaa maa ja Afrikan parhaita investointikohteita. Olemme myös edenneet Maailmanpankin indeksissä, joka mittaa yritysten toimintaympäristöä.”

Mapanin mukaan monet Sambian yritykset etsivät kauppakumppaneita Suomesta. Sambiassa toimii jo parikymmentä suomalaista yritystä, ja uusia on tulossa. Kaivosteollisuudessa suomalaiset ovat olleet mukana jo pitkään. Tietoteknologian lisäksi mahdollisuuksia löytyy muiltakin aloilta, maa- ja metsätaloudesta sekä turismista.

”Sambia on Afrikan ruokakori, mutta haluamme viedä muutakin kuin raaka-aineita ja jalostaa maataloustuotteita vientiin.”

Koodibussi Sambiassa
Nuoret sambialaiset opettelevat koodausta. Oppi tuli Koodibussi-hankkkeelta, joka oli Afrikan suurin Suomi 100 -juhlavuoden hanke. Oikealla Suomen Sambian-suurlähettiläs Timo Olkkonen. Kuva: Codebus Africa.

Kaupan esteet kuriin

Mapani haluaa heti toimikautensa aluksi karsia kaupan esteitä. Siirtyessään yksityissektorilta ZDA:n johtoon hän hämmästyi kohtaamansa byrokratian määrää.

”Hallitus on havainnut tarpeen karsia byrokratiaa ja tavoittelee yksityissektorin vetämää talouskasvua. Myös suomalaiset ja sambialaiset yritykset on saatava kohtaamaan ilman byrokratian painolastia.”

Perinteisen kehitysyhteistyön vähetessä Suomi suuntaa tukeaan entistä vahvemmin yksityissektorin kehitykseen. Näin parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia ja luodaan pohjaa maiden väliselle kaupalle.

Suomen Lusakan-suurlähettiläs Timo Olkkonen näkee Afrikan tulevaisuuden vahvasti kaupankäynnissä kehitysavun sijaan. Myös Suomen ja Sambian väliset suhteet ovat siirtymävaiheessa.

”Sambian kohtaamat haasteet, muun muassa nopea väestönkasvu ja ilmastonmuutos, tarjoavat suomalaisille yrityksille paljon ratkaisumahdollisuuksia. Joskus myös yrityksen on otettava riski. Kun ensimmäinen askel on otettu, autamme edustustossa yrityksiä monin tavoin”, Olkkonen sanoo.

Suomen ja Sambian diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuota. Pitkäaikainen kehitysyhteistyö on luonut vankan pohjan Suomen ja Sambian välisen kaupan kehittämiselle.

”Pitkän yhteistyömme kautta kertynyt molemminpuolinen luottamus on hyvä lähtökohta myös kaupalle”, Mapani arvioi.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla