Suomalaiset miinanraivaajat palasivat Kambodzhasta
”Varmuudella löytyi 45 miinaa tai muuta räjähtämätöntä ammusta”, kertoi viimeistä raivausosastoa johtanut majuri Seppo Koponen.
Kambodzhassa palveli 19 suomalaista ja lisäksi operaatioon palkattiin 11 paikallista henkilöä. Ongelmia aiheuttivat alueen ankarat ilmasto-olosuhteet sekä se, että maan miinoittamisesta on kulunut pitkä aika.
”Kambodzha on yksi maailman miinoitetuimpia maita. Miinoittamisesta on kulunut yli 10 vuotta ja nyt miinoitettujen alueiden päällä on asutusta ja kulkee teitä. Kuukausittain maassa kuolee 5-10 ihmistä miinaonnettomuuksissa”, Koponen totesi.
Miinanraivauksen lisäksi suomalaiset kouluttivat paikallisia raivaamistöihin, ja jatkotyö onkin nyt luovutettu paikallisille viranomaisille.
Suomi on antanut miinatoiminta-apua vuodesta 1991 lähes 33 miljoonaa euroa yli kymmenelle maalle. Puolustusministeriö perusti suomalaisen miinanraivauksen valmiusosaston ulkoasiainministeriön toimeksiannosta 1997.
Kambodzhan lisäksi suomalaiset ovat raivanneet miinoja myös Kosovossa ja Mosambikissa. Operaatioista viimeisin, Mosambikin raivaushanke, päättyy elokuun lopulla.
”Koneet ovat olleet kovalla koetuksella, ja seuraava vaihe onkin niiden perushuolto”, totesi ulkoasiainsihteeri Olli Sotamaa.
Suomen on tarkoitus panostaa miinanraivaustyöhön jatkossakin. Miinanraivausosasto voidaan asettaa YK:n käyttöön 30 päivän kuluessa pyynnöstä.
”On tullut tiettyjä pyyntöjä, joihin on jouduttu sanomaan ei”, Sotamaa kertoi.
”Esimerkiksi Afganistanissa maa on aika kivistä, eivätkä koneet välttämättä sovellu joka paikkaan. Jatkossa mietitään olosuhteita sen kannalta, mitä koneet kestävät.”