Somalimaa vapautuu miinoista

Pitkän sisällissodan jäljiltä laajat alueet Somaliassa on miinoitettu. Suomen tukema miinanraivaus Somalimaassa ja Somaliassa on hidasta, mutta pelastaa ihmishenkiä.

Punavalkoiset kivet täplittävät piikkipensaiden väleihin raivattuja reittejä. Kiven valkoinen puoli merkitsee raivattua aluetta. Punaisen kiven puolelle ei kannata astua. Aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta, kun Ahmed Hasani laskeutuu polvilleen Somalimaan keskiosissa sijaitsevalla miinakentällä. Suojakypärä suojaa pään, räjähdeliivi keskivartalon, mutta kädet ja jalat ovat ilman suojaa.

Ahmed Hasani raivaa miinoja. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Miinanraivaaja rajaa puolen metrin alueen kahdella muoviputkella ja narulla. Hiki virtaa kasvoilla, kun hän leikkaa saksilla maan paljaaksi piikkipensaista. Hasani nousee ylös ja kuljettaa metallinpaljastinta alueen ympäri. Neliöltä ei löydy metallinpaloja, joten hän siirtyy seuraavan neliön kimppuun.

Suomi tukee humanitaarista miinanraivausta sekä Somalimaassa että Somaliassa. Kansainvälinen HALO Trust -järjestö aloitti työn muuta Somaliaa vakaammassa Somalimaassa jo vuonna 1999. Suomi on tukenut työtä vuodesta 2004 lähtien. Somalimaa on tarkoitus julistaa miinavapaaksi ensi vuonna. Yli 580 koulutettua miinanraivaajaa jäävät kuitenkin alueelle edelleen auttamaan, jos sieltä löytyy yksittäisiä taisteluvälineitä.

Lapset turvaan miinoilta

Mahamud Iman Hasan on työskennellyt HALO Trustin miinanraivauksessa 12 vuotta. Hän johtaa miinanraivaajaryhmää Somalimaassa. Hasan asuu perheineen kilometrin päässä raivauspaikasta.

"Ennen tilanne oli paha. Kamelit ja vuohet kävelivät räjähteisiin ja lapset saattoivat leikkiä räjähteillä. Monet ovat menettäneet jalkansa miinojen takia", Hasan kertoo.

Hasan työskenteli aiemmin Somalimaan armeijassa. Sodan aikana hankittu paikallistuntemus auttaa työssä. Sotilaat muistavat, minne miinoja asetettiin, joten HALO Trust käyttää heitä apunaan.

Miinanraivaus 40 asteen helteessä on vie helposti voimat, joten työtä tehdään 15 minuuttia kerrallaan. Välissä on 10 minuutin tauko.

"Keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään, muuten me kaikki olemme vaarassa", Hasan huomauttaa.

Kiitos miinanraivauksen, kaikki Hasanin lapset ovat koulussa, vanhin poika jopa yliopistossa.

"Paras asia kuitenkin on, että työni ansiosta lapseni voivat leikkiä turvallisesti kylässämme."

Mahamud Iman Hasan koulutti lapsensa miinanraivauksella. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Koska työ Somalimaassa on päättymässä, HALO Trust on jo siirtynyt raivaamaan miinoja muualle Somaliaan, muun muassa Etiopian vastaiselle rajalle. Mahamud Iman Hasan oli kouluttamassa alueen uusia työntekijöitä. Somaliassa miinatilanne on vaikea.

Vuosikymmeniä jatkunut sisällissota jätti maahan laajoja miinoitettuja alueita. Lisäksi Somaliasta löytyy aseita ja ammuksia myös Englannin siirtomaa-ajalta ja 1940-80-lukujen kiistasta Etiopian kanssa.

Laajat alueet Keski- ja Etelä-Somaliassa ovat edelleen raivaamatta heikon turvallisuustilanteen takia. Tilannetta vaikeuttaa, että terroristijärjestö Al-Shabaab asentaa koko ajan uusia miinoja ja räjähteitä Keski- ja Etelä-Somaliassa hallitsemilleen alueille. Toistaiseksi HALO Trust on pystynyt kartoittamaan Somaliassa 114 miinakenttää, joilta on parin vuoden aikana tuhottu 56 maamiinaa ja yli 2 000 räjähtämätöntä taisteluvälinettä.

Somaliassa miinoja on raivattu tähän mennessä vain tärkeimmiltä paikoilta, kuten lentokentiltä ja suurimmilta teiltä.

"Sisällissodan jälkeen maahan tuli muutama kaupallinen yritys raivaamaan tärkeimmät kulkuväylät auki. Työ oli tärkeää yhteiskunnan toimivuuden kannalta, mutta se vaikeutti myöhempää raivausta. Kun vain osa miinoista poistettiin, räjähteiden sijoituslinjat rikkoutuivat, joten meidän on vaikea löytää loppuja räjähteistä", sanoo Somalian miinaohjelman varajohtaja Edward Lajoie.

Abdi Rahman Dayib työssään. Ennen miinanraivausta raivattava alue merkitään tarkasti. Kuva: Joonas Lehtipuu.

Naisia miinanraivaajiksi

Metallinpaljastin piippaa merkiksi metallista. Somalimaan raivausalueella räjähti muinoin armeijan asevarasto, mikä levitti metallipaloja laajasti ympäristöön. Neliötä raivaava Abdi Rahman Dayib merkitsee alueen valkoisilla muovilistoilla. Hän kaivaa kauemmas seinämän kuokan avulla ja alkaa raapia hiekkaa sivuttain pois kohti muovilistoja. Ylhäältä-alas-liike voisi laukaista mahdollisen räjähteen. Lopulta hän vetää magneetin avulla esiin pienen metallipalan. Kyseessä on vaaraton, parin senttimetrin kappale ammuksesta. Jos paikalla olisi ollut miina, se olisi jätetty paikoilleen ja räjäytetty myöhemmin.

Yksi humanitaarisen miinanraivauksen tavoitteista on tukea alueen naisten työllistymistä. Naisten työllistäminen on ollut Somalimaassa oletettua helpompaa.

"Naiset ovat parhaita miinanraivaajiamme. He jaksavat miehiä pidempään, keskittyvät paremmin ja sitoutuvat työhön", sanoo Edward Lajoie.

Miinanraivaajiksi ovat työllistyneet erityisesti lesket ja yksin perheensä elättävät naiset, jotka tarvitsevat palkkatöitä perheensä elättämiseksi.

“Meille on tärkeää, että työmme hyödyttää laajasti koko yhteisöä”, sanoo Lajoie.

Minttu-Maaria Partanen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja