Seminaarissa pohdittiin, onko Suomi hankala erityistapaus vai harmiton mallioppilas

Seminaarissa pohdittiin, onko Suomi hankala erityistapaus vai harmiton mallioppilas

Pimeä ja kolea marraskuinen ilta keräsi lähes satapäisen yleisön Säätytalolle pohtimaan Suomen asemaa maailmassa. Finland’s Place in the World - International Image and National Policy -seminaari oli osa UM 100 -tilaisuuksien sarjaa ja järjestettiin yhdessä Paasikivi-Seuran kanssa 15.11.2018.

Seminaari keräsi sankan kuulijajoukon Säätytalolle. Kuva: Paasikivi-Seura ry/Katariina Enäjärvi-Miinin

Illan aihetta alusti professori Jussi Hanhimäki. Hän on työskennellyt ympäri maailmaa kansainvälisissä yliopistoissa viimeisen 30 vuoden ajan.

”Kylmän sodan aikana Suomi oli erityistapaus. Pohjoismainen demokratia, joka yritti selviytyä Neuvostoliiton varjossa. Toiset ihailivat Venäjän karhun kanssa taidokkaasti tanssivaa suomineitoa, toiset pitivät sitä varoittavana esimerkkinä ja arvostelivat suomettumiseksi nimettyjä lieveilmiöitä”, Hanhimäki totesi.

Suomesta siis keskusteltiin kansainvälisesti. Debatti koski kuitenkin Suomen tilannetta, ei varsinaisesti Suomea. Tämä asema teki maastamme ainutlaatuisen.

”Tänä päivänä Suomesta on tullut EU:n jäsen, sen mallioppilas. Euroopan EU-myönteisin maa. EU Suomi on onnellisempi ja korkeamman hyvinvoinnin maa, kuin kylmän sodan aikainen Suomi.  Jotain olemme siis tehneet oikein. En ole kuitenkaan vakuuttunut, että kaikki potentiaalimme on täydessä käytössä. Tässä meillä on vielä parantamisen varaa”, Hanhimäki sanoi.

Suurlähettiläs Kirsti Lintonen nosti esiin Suomen maineen maailmalla ja kertoi sen merkityksestä omilla ulkomaankomennuksillaan.

”Tukholmassa Suomen kasvava talous helpotti työtäni. Suomen ja Martti Ahtisaaren maine rauhantekijänä auttoi minua Etelä-Afrikassa. Berliinissä maineemme koulutuksen saralla edisti asemaamme. Ja Namibiassahan Suomi oli varsinainen supervalta, jos maineella mitattiin.”

Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Kari Huhta nosti esiin Trumpin ja Putinin tapaamisen Helsingissä ja viittasi sen saamaan ristiriitaiseen vastaanottoon erityisesti Yhdysvalloissa.  

”Profiilin nosto on siis aina riski. Suomen tulisi kuitenkin uskaltaa ottaa enemmän riskejä hyödyntääkseen täysmääräisesti pienen valtion mahdollisuudet.”

Historialla on myös vaikutusta maan omakuvaan. ”Ruotsilla se koostuu menestyksestä, Virolla kivusta. Meillä on molempia”, Huhta vertasi.

Huhdan kommentti kuvasti lopulta hyvin koko tilaisuutta, joka osoittautui menestykseksi. Paluu vilkkaan keskustelun jälkeen Helsingin koleaan iltaan taas kivuliaaksi.

 

Teksti: Miika Tomi