Sanitaation ilo on vallannut Nepalin

Maailman käymäläpäivää vietetään 19. marraskuuta. Hygieeninen ympäristö on meille itsestäänselvyys, mutta monessa kehitysmaassa ei asia ole näin. Viemäröinnin ja vessojen puute aiheuttaa sairauksia; vuosittain ripulitauteihin kuolee 760 000 henkeä, erityisesti lapsia.

Nepalissa edistystä sanitaatiossa on tapahtunut viime vuosina niin isoin harppauksin, että pienehkö ja köyhä Etelä-Aasian maa voi syystäkin olla ylpeä ja iloinen omasta kehityksestään.

Silti Nepalissa kuolee yhä vuosittain noin 7 900 alle viisivuotiasta lasta juomaveden tai sanitaation puutteen vuoksi.

Suomen tuki on osaltaan vaikuttanut siihen, että erityisesti Nepalin läntisimmissä vuoristokylissä on innostuttu rakentamaan käymälöitä. Kuva: Jukka Ilomäki/UM

Vielä vuonna 2001 vain 30 prosentilla nepalilaisista oli vessa käytössään. Nyt jo kolmella neljästä nepalilaisesta on käymälä ja 27 piirikuntaa 75:stä on julistettu täyden sanitaation piiriin eli kaikilla niiden asukkailla on mahdollisuus käyttää omaa vessaa.

Mistä Nepalin vessamenestys sitten johtuu? Vauraamman Intian puolella luulisi vessoja olevan suhteellisesti enemmän, mutta Nepal päihittää Intian. Isoin este vessojen rakentamiselle on ihmisten asenteissa.

Intiassa maan hallitus lupaa tukea kotitalouksia käymälöiden rakentamisessa. Sen sijaan Nepalin hallitus ei anna kotitalouksille suoraa tukea siihen. Tämä on kannustanut Nepalissa kyläyhteisöjä tekemään yhdessä vessoja.

Sanitaatiosta on tullut ”sosiaalinen liike”, jossa mukana ovat poliitikot, puolueet, uskonnolliset ryhmät, koulut, paikallishallinto ja monenlaiset organisoidut ryhmät. Monessa kunnassa käymälöiden rakentamisesta on tullut kunnia-asia ja koko alueen kattavuus on saavutettu nopeasti.

Kun kaikilla kotitalouksilla on vessat, järjestetään juhlat!

Varsinkin piirikuntatasolla vessajuhlien näkyvyys on huomattava.  Paikalle tulee ministereitä ja valovoimaisia paikallisia muusikoita, jotka edesauttavat sanitaation saamaa näkyvyyttä.

Opetusta ja tapojen muutosta tarvitaan

Suomi on tukenut vesihuoltoa ja käymälöiden rakentamista viime vuosina yhteensä noin 25 miljoonalla eurolla vuodessa väkirikkaissa maissa kuten Etiopiassa, Nepalissa, Keniassa ja Vietnamissa.

Tällä rahalla on saavutettu huomattavia tuloksia: viime hallituskaudella 2,7 miljoonaa ihmistä sai parannetun käymälän Suomen tukemissa hankkeissa eri kumppanimaissa.

Käsienpesu on yksinkertainen tapa, jolla voisi välttää tuhansien lasten kuoleman niin Nepalissa kuin monissa muissa maissa. Kuva: Suraj Shakya/be.net/surajshakya

"Käymälöiden perustaminen on kustannustehokas tapa auttaa, koska ihmiset rakentavat käymälänsä itse omalla työllään ja rahallaan. Erittäin tehokasta on lasten opettaminen koulussa hygieniaan liittyvissä asioissa kuten käsien pesu, juomavesi ja puhdas ruoka", sanoo ulkoministeriön vesialan neuvonantaja Maria Notley.

Suomen tuki vesisektorilla Nepalissa koostuu kolmesta ohjelmasta. Niistä isoin on Kaukolännen vesihanke (RVWRMP), jonka toinen vaihe toteutettiin vuosina 2010–2015.

Sen tuloksena Nepalissa arvioidaan 358 000 ihmisen rakentaneen hankkeen motivoimana itse vessan ja 144 000 henkeä on saanut juomavettä. Lisäksi vajaa 40 000 henkeä pystyy nyt hyödyntämään vesivoimaa ja keinokastelua.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,2 milj. euroa, josta Suomen osuus on 13,5 milj. euroa. Loppu on Nepalin hallituksen, piirikuntien, kuntien ja hyödynsaajien omaa rahoitusta.

Suomen tuki sanitaatiolle jatkuu

Huhtikuun ja toukokuun maanjäristykset aiheuttivat mittavia tuhoja Nepalissa. On arvioitu, että noin kolme prosenttia nepalilaisista eli noin 700 000 ihmistä painui köyhyysrajan alapuolelle maanjäristysten seurauksena. Suurimmat tuhot aiheutuivat sekä yksittäisten ihmisten taloille, että muuhun maanpäälliseen infrastruktuuriin. Tämän myötä myös arviolta 170 000 vessaa tuhoutui.

Vesihuollossa tuhot eivät olleet yhtä mittavia, koska maan sisällä olleet rakenteet kestivät tärähdyksiä paremmin. Tästä huolimatta noin 1 600 vesihuoltojärjestelmää kärsi mittavia tuhoja. Suomen tukemat hankkeet toimivat käytännössä kokonaan pahiten kärsineiden alueiden ulkopuolella ja siten maanjäristysten vaikutus niihin oli pieni.

Suomen tukeman vesiohjelman RVWRMP:n kolmas vaihe alkaa vuoden 2016 alussa. Suomi jatkaa Nepalissa merkittävää työtään puhtaan juomaveden ja sanitaation edistämiseksi.

Jukka Ilomäki ja Hanna Päivärinta

Jukka Ilomäki työskentelee vesialan erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä Kathmandussa ja Hanna Päivärinta tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.