Saastepilvien vaikutusta ilmastonmuutokseen tutkitaan suomalaistuella Intiassa
Indo-Gangesin tasangon alueella asuu yli miljardi ihmistä. Ilmansaasteet ja nokipäästöt ovat näkyneet jo pitkään valtavana saastepilvenä alueen yllä. Tutkijoita kiinnostaa nyt se, kuinka hiilihiukkaset vaikuttavat ilmastonmuutoksen etenemiseen.
Ilmatieteen laitos on aloittanut Intiassa kaksivuotisen yhteistyöhankkeen, jonka avulla se pyrkii saamaan tarkempaa tietoa hiilihiukkasten vaikutuksesta ilmastoon, veden kiertokulkuun, monsuunisateisiin, jäätiköiden sulamiseen, maanviljelyyn ja ihmisten terveyteen.
Hanke on osa Ilmastonmuutos ja kehitysmaat -tutkimusta, jota Suomen Akatemia ja ulkoministeriö rahoittavat tänä ja ensi vuonna lähes kahdella miljoonalla eurolla.
Intian yllä oleva saastepilvi eli niin sanottu ruskea pilvi koostuu hiilipitoisista pienhiukkasista, joka vaikuttavat muun muassa pilvien ominaisuuksin ja sateiden muodostukseen.
Pienhiukkaset vaimentavat säteilyä
”Tutkijat puhuvat aerosolin optisesta paksuudesta, joka kuvaa, kuinka paljon ilmakehän aerosolit eli pienhiukkaset kokonaisuutena vaimentavat auringosta maahan tulevaa säteilyä. Sitä voidaan mitata muun muassa maan pinnalla toimivalla aurinkofotometrillä”, kertoo tutkimusta johtava dosentti Antti Arola Ilmatieteen laitokselta.
Aerosolin optinen paksuus vaikuttaa näkyvyyteen.
Saastesumu saattaa joskus olla niin sakea, että korkealle kohoavat Himalajan huiput erottuvat vasta aivan läheltä. Delhissä näkyvyyttä voi olla toisinaan vain kilometrin verran.
Hiukkaspitoisuudet ovat Intiassa monikymmenkertaisia verrattuna Suomeen.
Uuden hankkeen myötä Ilmatieteen laitos jatkaa yhteistyötä intialaisen Teri–instituutin kanssa, joka on Intian johtava ilmasto- ja energia-alan tutkimuslaitos. Terillä on mittauslaitokset Gual Paharissa Delhin lähellä sekä Mukteshwarissa Himalajan rinteillä, lähellä Nepalin rajaa.
Uutena yhteistyökumppanina on tullut mukaan Kanpurissa Uttar Pradeshin osavaltiossa toimiva Teknologiainstituutti, joka kuuluu Nasan hallinnoimaan maailmanlaajuiseen Aeronet-mittausverkostoon.
Paremmat liedet vähentäisivät päästöjä
”Tarkoituksena on vertailla mittaustuloksia muutamien eri asemien välillä. Tutkimme erityisesti mustan hiilen ja ruskean hiilen vaikutusta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen”, toteaa tutkimuksessa mukana oleva dosentti Heikki Lihavainen Ilmatieteen laitokselta.
Mustaa hiiltä – joka on pitkälti nokea – synnyttävät muun muassa teollisuus, liikenne ja biomassan polttaminen.
Intiassa päästöjä lisäävät erityisesti puun ja lehmänlannan käyttäminen lämmityksessä ja ruuanlaitossa. Ruoka keitetään usein avotulella. Päästöjä pystyttäisiin vähentämään tehokkaammilla keittoliesillä.
Lihavaisen mukaan Intiassa on arvioitu, että mustan hiilen lämmittävä vaikutus alailmakehässä saattaisi olla samaa luokkaa kuin kasvihuonekaasujen vaikutus.
”Vaikka hiilihiukkasista onkin saatu viime vuosina lisää tietoa, liittyy niiden ominaisuuksiin ja vaikutuksiin paljon tekijöitä, joiden mekanismeja ei vielä tunneta”, toteaa Arola.
Musta hiili voi sulattaa jäätiköitä
Musta hiili imee itseensä auringonsäteilyä ja lämmittää siten ympäröivää ilmaa. Auringonsäteilyn väheneminen taas vaikuttaa viljelyyn pienentäen satoja.
Säteilyn väheneminen saattaa aiheuttaa myös D-vitamiinin puutetta.
”Mutta mitä tapahtuu hiilihiukkasille, kun ne ikääntyvät ja kulkevat kauemmaksi? Muuttuvatko hiukkasen säteilyominaisuudet, kun se kerää kuorensa ympärille kosteutta ja hiiliyhdisteitä?”, Lihavainen kysyy.
”Maahan laskeutuessaan musta hiili tummentaa vaaleita jää- ja lumipintoja. Lumessa oleva mineraalipöly vähentää lumen heijastusta. Myös lumen sulaminen aikaistuu. Mutta mikä on mustan hiilen osuus jäätiköiden vetäytymisessä? Sitä täytyy tutkia edelleen.”
Riitta Saarinen
Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.