Romanien osallistumismahdollisuuksien kehittäminen tärkeää eurooppalaisessa romanipolitiikassa

Romanien osallistumismahdollisuuksien kehittäminen tärkeää eurooppalaisessa romanipolitiikassa

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan Suomi painottaa eurooppalaisessa ihmisoikeustoiminnassaan romanien oikeuksia. Suomi on ollut jo pitkään romanitoiminnan näkyvä poliittinen ja taloudellinen tukija eurooppalaisissa hallitusten välisissä järjestöissä.

Ulkoministeriö käynnisti vuonna 2021 selvityshankkeen, jolla pyritään kehittämään eurooppalaisen ja Itämeren alueen romanipolitiikan toimintatapoja. Erityistä huomiota kesällä 2021 valmistuneessa selvitysraportissa kiinnitetään romanien osallistumistapojen kehittämiseen ja yhteistyön sujuvuuteen eri toimijoiden välillä.

Lisää läpinäkyvyyttä ja valmisteluvaiheen osallistumismahdollisuuksia

Selvityksen mukaan romaniväestön osallistuminen kansallisiin romanipoliittisiin ohjelmiin sekä eurooppalaiseen romanipolitiikkaan on edelleen suhteellisen rajattua. On oleellista, että romanipolitiikan toimijoilla on laajemman romaniväestön tuki.

Selvityksessä haastatellut romanit kaipaavat toimintaan lisää läpinäkyvyyttä sekä romanien laajempaa osallistumista jo toimintojen valmisteluvaiheessa.  Selvitys suosittaa merkityksellisen osallisuuden vahvistamista ja korostaa asiakysymysten sekä menettelytapojen kehittämisen ohella keskusteluyhteyksien, suhteiden ja yhteistyön rakentamista ja vuorovaikutuksen toimivuutta. Politiikan lopputuloksen ohella tulee panostaa osallistumisen prosesseihin.

Elitismiä murtamaan

Eurooppalaista romanipolitiikkaa linjataan Euroopan neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Euroopan unionissa. Selvitys patistaa tukemaan suomalaisten romanijärjestöjen ja -toimijoiden, erityisesti romaninuorten ja -naisten, valmiuksia osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä painottaa romanijärjestöjen välisen yhteistyön vahvistamista.

Myös romaniyhteisöissä on erilaisia ryhmän sisäisiä sosiaalisia kerrostumia ja päätöksentekijät ovat usein koulutetumpia ja sosioekonomisesti paremmassa asemassa. Selvitys käyttää termiä romanielitismi. Sitä voidaan murtaa laajemmalla romaniyhdyshenkilötoiminnalla sekä lisäämällä romanipolitiikassa toimivien virkamiesten valmiutta kohdata kielellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Alueellinen ja poliittinen yhteistyö tärkeää

Selvitys keskittyy romanipoliittiseen yhteistyöhön Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Näille maille yhteistä on suhteellisen pieni romaniväestö verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, kuten Romaniaan, Bulgariaan ja Unkariin. Ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien tulee voida toteutua väestöosuudesta riippumatta. Vahvempi alueellinen yhteistyö saisi näiden alueiden romaniväestön ääntä paremmin esiin eurooppalaisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Selvitys suosittaa ulkoministeriölle pysyvää alueellista, poliittista ja virkamiesyhteistyötä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto on osallistunut selvityksen osana toteutettuihin dialogitilaisuuksiin. Asia oli esillä myös ministeri Haaviston syyskuussa 2021 isännöimässä Pohjoismaiden, Baltian maiden sekä Visegrád-ryhmän maiden (Puola, Slovakia,Tšekki ja Unkari) ministerikokouksessa, jossa kuultiin romanien näkemyksiä romanipolitiikan kehittämistarpeista. 

Rauno Merisaari

Kirjoittaja on ihmisoikeus- ja demokratia-asioita hoitava suurlähettiläs ulkoministeriössä