Paloniemi Keniassa: On viisaiden valintojen aika

Paloniemi Keniassa: On viisaiden valintojen aika

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) osallistui Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 50-vuotisjuhlaan Nairobissa. Matkallaan hän tutustui myös kehitysyhteistyön tuloksiin ja joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen määrärahaleikkauksista.

"Niin kauan kuin miehet eivät ymmärrä, että naisten aseman parantaminen on myös heidän oma etunsa, tasa-arvoa ei saavuteta. Tämä pätee niin Suomeen kuin Keniaan", totesi kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 50-vuotistilaisuudessa Nairobissa 10. kesäkuuta.

Juhlan teemana olivat naisten oikeudet, joiden toteutumista Suomi on Keniassa pitkäjänteisesti tukenut. Maan vuonna 2010 hyväksytty perustuslaki lupaa naisille hyvää: esimerkiksi maanomistusoikeuden ja vähintään kolmasosan parlamenttipaikoista. Arki ei näytä yhtä hyvältä.

Paloniemi Keniassa1
Kylän oma porakaivo helpottaa erityisesti naisten elämää, kun heidän ei tarvitse kantaa vettä päivittäin kilometrien päästä. Kuva: Milma Kettunen.

"Hyvin nopeasti selviää, että naisten kannalta ongelma on lakien toimeenpano. Tässä tilanteessa on erittäin ikävää, että Kenian hallitus on pyrkinyt rajoittamaan kansalaisjärjestöjen toimintaa – niillä on merkittävä rooli niin hallituksen kannustajina kuin valvojinakin", Paloniemi sanoo.

Pieni mutta ratkaiseva rooli

Paloniemi on itse yksi eduskunnan kehitysyhteistyökonkareista. Tällä hetkellä hän on Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen ja kehitysrahoituslaitos Finnfundin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hänelle on selvää, miksi Suomen pitää ja kannattaa tehdä kehitysyhteistyötä:

"Tällä matkalla näin, miten pienelläkin suomalaispanoksella voidaan ratkaisevasti parantaa tavallisten ihmisten elämää ja tukea oikeudenmukaisten yhteiskuntien rakentamista. Tähän Suomella pitäisi olla varaa – ihan oman etummekin nimissä."

Paremmat palvelut, vähemmän ääriliikkeitä

Keniassa Paloniemi vieraili kolmatta kertaa. Vierailut vesi- ja metsäohjelmaan sekä paikallisten naisjärjestöjen, oikeusasiamiehen ja ihmisoikeuskomissaarin tapaamiset antoivat hänelle tiiviin kuvan siitä, miten Suomi tukee Kenian kehitystä. 

"Nyt kaikki puhuvat devoluutiosta eli hallinnon hajauttamisesta piirikuntiin. Jo lyhyessä ajassa palvelut ovat parantuneet erityisesti syrjäseuduilla. Jatkossa ihmiset voivat vaikka marssia "kunnantalolle" ja vaatia muutoksia tai valittaa päätöksistä. On hyvä, että Suomi tukee tätä kehitystä kautta linjan."

Tapaamisissa korostui myös Kenian rooli koko Afrikan sarven alueella.

"Pelkään pahoin, että ääriliikkeiden aiheuttamat ongelmat lisääntyvät – ja heijastuvat Suomeen asti. Koska ongelmien taustalla ovat usein köyhyys, eriarvoisuus ja osattomuus, on meidän puututtava näihin syihin eikä vain seurauksiin. On esimerkiksi hienoa, että Suomi tukee terveydenhuollon kehittämistä Somaliassa."

Paloniemi Keniassa 2
Ilmastonmuutos on suuri uhka Kenialle, jossa valtaosa kansasta on riippuvainen pienviljelystä. Suomen metsäohjelmalla tuetaan mm. kansallisen metsäohjelman ja paikallisten metsänhoitosuunnitelmien valmistelua. Kuva: Milma Kettunen.

Kaikkea ei saa kerralla

Viesti kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksista oli kiirinyt myös Nairobiin. Kansanedustaja joutui vastaamaan useaan leikkauskysymykseen.

"Oli surullista vahvistaa näitä uutisia. Ei tarvitse olla kovin hyvä mielikuvitus, että ymmärtää, mitä tämä ihmisten arjen kannalta tarkoittaa", Paloniemi sanoo.

Hänelläkään ei ole valmista sapluunaa siihen, miten lähes 40 prosentin leikkaus varsinaiseen kehitysyhteistyöhön pitäisi toteuttaa.

"On viisaiden valintojen aika. Yhtäältä on torjuttava globaalia veronkiertoa ja vahvistettava kehitysmaiden omaa veronkeruuta, toisaalta pysyttävä ihmisten arjen ja peruspalveluiden tasolla", Aila Paloniemi toteaa.

"Samalla on mietittävä vaikkapa sitä, miten kenialaiset ja suomalaiset yritykset saadaan työhön mukaan. Tässä Finnfundille suunniteltu lisärahoitus on avuksi. Jo nyt Finnfund on sijoittanut Keniassa Turkanan suuren tuulipuistoon, jonka alihankintaketjut tuovat töitä Suomeen asti."

Valintoja tehdään Keniassakin. Maasta on löydetty öljyä ja maakaasua, joista valtiolle ennustetaan lisätuloja lähivuosikymmenten aikana.

"Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta on aivan ratkaisevaa, miten valtio tulonsa käyttää: kaikkien kansalaisten vai pienen eliitin eduksi. Tästä on Afrikassa sekä hyviä että huonoja esimerkkejä."

Vaikka ajat ovat Suomessa vaikeat, Paloniemi toivoo myös ymmärrystä kehitysyhteistyötä koskeviin vaatimuksiin.

"On oikein vaatia rahalle vastinetta. Pahimmillaan vaatimukset ovat kuitenkin ristiriitaisia: halutaan yhtä aikaa nopeita tuloksia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.  On selvää, että yhteiskuntien rakenteelliset muutokset eivät tapahdu kahdessa vuodessa – eihän niin tapahdu Suomessakaan."

Milma Kettunen

Kirjoittaja työskentelee Afrikan ja Lähi-idän osastolla Kenia-maatiimin vetäjänä.

Suomen ja Kenian yhteistyötaipaöeesta voit lukea lisää Nairobin-suurlähetystömme sivuilta: