Päästökauppadirektiivi ja kemikaaliasetus vaikuttavat kolmannekseen Suomen viennistä
Kauppapoliittinen osasto järjesti 7.5.2004 ministeriön henkilökunnalle ja sidosryhmilleen tarkoitetun kauppa- ja ympäristö -teematilaisuuden. Tilaisuudessa käsiteltiin EU:n uuden päästökauppadirektiivin sekä tulevan kemikaaliasetuksen vaikutuksia suomalaisen elinkeinoelämän kansainväliseen kilpailuasemaan Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Tilaisuuden pääpuheenvuoron käytti Euroopan Parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola. Hän alusti aiheesta : EU:n päästökauppadirektiivin vaikutus teollisuutemme kilpailuolosuhteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Kommenttipuheenvuoron käyttivät mm. TT:n ympäristösuojeluasiamies Riitta Larnimaa sekä Kemianteollisuus ry:n osastopäällikkö Ville Kopra.
Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut yksikön päällikkö Jukka Nystén totesi EU:n päästökauppadirektiivin ja kemikaaliasetuksen ulottavan vaikutuksensa reiluun kolmannekseen viennistämme. Kioton sopimuksella ei ole vaikutusta vain Suomen, vaan koko EU:n kilpalukykyyn. Teollisuus onkin jo esittänyt vakavan huolenaiheen Kioton sopimuksen ja siihen liittyvän päästökauppadirektiivin vaikutuksesta yritystemme hintakilpailukykyyn. Nysténin mukaan nykyiseen tilanteeseen ei olla tyytyväisiä - varsinkin kun teollisuus on jo tehnyt ns. aikaisia toimia.
Seminaarissa todettiin, että kansainvälisiä sopimuksia ja niihin liittyvää EU-normia ei voida kuitenkaan purkaa.
Vuosille 2005-2007 teollisuus on jo saanut (yrityskohtaista jakoa ei ole vielä tehty) kohtuullisesti päästöoikeuksia. Europarlamentaarikko Korhola peräänkuulutti alustuksessaan valtiovallalta valppautta suomalaisten yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi muutoinkin kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Tällä hetkellä katseet kohdistuvat vuoteen 2006, joilloin valmistellaan seuraava kansallinen päästösuunnitelma.
Riitta Larnimaa totesi, että paperin ja kartongin tuotannosta jo nyt 55% tapahtuu Kioton sopimuksen maiden ulkopuolella. Teräksen tuotannossa luku on 61%. Sähkön hinnan mahdollinen nousu vaarantaa EU:n alueella toimivien yritysten kilpailukykyä entisestään. Investointeja EU alueelle on entistä vaikeampi saada ja kehittyvät maat kuten Kiina tulevat entistä houkuttelevammiksi investointikohteiksi. Suomen kilpailukyky suhteessa muihin EU-maihin tulee myös heikkenemään, johtuen EU:n Suomelle epäedullisesta alkujaosta. Hänen mukaansa kansainvälistä ilmastosopimusta, josta Venäjä ja USA ovat ulkona,ei voida pitää enää realistisena optiona, varsinkin kun kehitysmailla ei ole sitoumuksia nykyisessä sopimuksessa. Uutta Kiotolle vaihtoehtoista sopimusmallia tulisi EU:n piirissä Larnimaan mukaan jo harkita vuonna 2006. Teollisuuden vapaaehtoisille toimille tulisi myös pitää ovet avoinna.
Kemianteollisuus ry:n Kopra totesi, että EU:ssa valmisteltavana oleva kemianasetus (REACH) aiheuttaa alan teollisuudelle EU:ssa 2,3 - 5,2 mrd euron kustannuslisäyksen 11-15 vuoden aikana.
Useissa puheenvuoroissa tuotiin myös esiin ns. Kioton joustomekanismien hyödyntäminen. Joustomekanismeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteistoteutushankkeita (JI) kehittyneisiin
maihin ja puhtaan kehityksen mekanismeja (CDM) kehitysmaihin.
Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että ainakin nopeasti teollistuvat kehitysmaat on saatava mukaan yhteiseen taakanjakoon.
Lisätietoja: kaupallinen sihteeri Esa Savolainen (esa.savolainen@formin.fi) p. 1605 5077