Osastopäällikkö Hannu Kyröläinen: "Turvallisuusuhkia tulee tarkastella myös yksilön näkökulmasta"
"Ihmisoikeusrikkomukset murentavat turvallisuuden", Kyröläinen sanoi. "On tervetullutta, että nyt keskustellaan kansainvälisten järjestöjen vastuusta niiden valtioiden kohdalla, jotka eivät suojele kansalaisiaan. Suomi tukee tässä Kanadan aloitetta". Kanadan aloite YK:n vuosituhathuippukokouksessa otti esille kansainvälisen yhteisön velvollisuuden humanitaariseen inteventioon tapauksessa, jossa valtio ei kykene turvaamaan väestönsä ihmisoikeuksia.
Nyt niinsanotut epäonnistuneet valtiot, failed states, muodostavat uudenlaisen turvallisuusuhan. Uudet uhat vaativat Kyröläisen mukaan myös uusajattelua perinteisessä konfliktinehkäisemisessä ja uusia keinoja uhkien taltuttamiseen. "Ihmisoikeuksien suojaaminen auttaa konfliktien ehkäisyssä moninaisin tavoin", Kyröläinen korosti. "Siviilikriisinhallinta on saamassa yhä suurempaa jalansijaa niin Suomessa kuin EU:n piirissä. Unionin neuvosto on myös kehottanut EU-instituutioita kehittämään siviilikriisinhallintaa koskevat linjaukset".
"EU on läksynsä oppinut 1990-luvun Balkanilta", ihmisoikeusryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Anttila puolestaan totesi.
Strohal tiivisti myös uuden vuosituhannen keskeiset turvallisuushaasteet. Etyjin valmistumassa oleva turvallisuuden ja vakauden uhkia käsittelevä asiakirja nostaa esiin taistelun terrorismia, ihmiskuljetusta ja vaalivilppiä vastaan.
Keskusteluunsa panoksensa toivat myös Kanadan suurlähettiläs Adèle Dion, varapääjohtaja Peter Feith, EU:n neuvoston yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pääosastolta sekä Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.