OECD:n arvio: Suomen kehitysyhteistyö onnistunutta myös koronapandemian keskellä

OECD:n arvio: Suomen kehitysyhteistyö onnistunutta myös koronapandemian keskellä

Suomi on saanut kiittävää palautetta kehitysyhteistyönsä laadusta ja toimeenpanosta. Erityistä kiitosta saavat kehitysyhteistyön uudistukset ja tulosajattelu. Tämä tulee ilmi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitean (DAC) välitarkastelussa.

Poika lukee vihkosta luokan edessä. Ryhmä poikia istuu koulupöydän ääressä kuuntelemassa.
Suomi saa kiitosta OECD:n kehitysapukomitealta vahvan tuloskulttuurin juurruttamisesta kehitysyhteistyöhön. Kuva Etiopiasta: Kirsi Pere/UM

OECD arvioi, että Suomi on onnistunut kiitettävästi kehitysyhteistyön toimeenpanossa myös koronapandemian keskellä.

Suomi saa kiitosta erityisesti vahvan tuloskulttuurin juurruttamisesta kehitysyhteistyöhön. Tulosajattelu ohjaa niin kehitysyhteistyöohjelmien suunnittelua, toimeenpanoa kuin päätöksentekoakin. Tällä on merkittävä yhteys kehitystulosten syntymiseen kehitysmaissa. Suomen kehityspolitiikan prioriteeteille on luotu muutosteoriat, joiden avulla kehitysyhteistyön vaikuttavuutta voidaan todentaa.

OECD toteaakin, että Suomi voi toimia esimerkkinä tuloskulttuurin edistämisestä myös muille kehitysapukomitean jäsenmaille.

Yhteistyö tuottanut onnistumisia

Myös Suomen pitkäaikaisille kehitysyhteistyön kumppanimaille laaditut uudet maaohjelmat ja -strategiat saavat tunnustusta. Tiivis yhteistyö monenkeskisten kehitysjärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa ovat avainasemassa Suomen onnistuneelle kehitysyhteistyölle.

Kehittämiskohteena edelleen mainitaan kehitysyhteistyötä hoitavan henkilöstön määrä ja vaihtuvuus ulkoministeriössä.

OECD:n kehitysapukomitea (DAC) teki vertaisarvion Suomen kehitysyhteistyöstä viimeksi vuonna 2017. Vertaisarviossa kehitysapukomitean jäsenmaille annetaan suosituksia kehityspolitiikan ja –yhteistyön kehittämiseksi ja toimintatapojen parantamiseksi. Kehitysapukomitea arvioi tänä keväänä sitä, kuinka Suomi on onnistunut vastaamaan vuoden 2017 vertaisarviossa annettuihin suosituksiin.