Norsunluukoira kertoo kehitysyhteistyön arjesta

Afrikannorsun suojelu ja norsunluun salakuljetuksen paljastaminen veivät suomalaisen Toni Lahtisen ja hänen Rokka-koiransa Tansaniaan kesällä 2015. TV1:ssä esitettävä Norsunluukoira-dokumenttisarja kertoo ruohonjuuritason kehitysyhteistyön onnistumisista ja ongelmista.

Lokakuussa 2016 Toni Lahtisen Suomeen-paluusta on kulunut parisen kuukautta. Tansanian-kokemukset pyörivät mielessä. Lahtinen sanoo, että niiden käsittely vielä kestää.

Runsaan vuoden työjaksolla Dar es Salaamissa tapahtui paljon ja henkilökohtaiset paineet olivat kovat. Ne olivat sekä taloudellisia että liittyivät koirien ja omaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen.  Kulttuurien yhteentörmäyksiltä ei vältytty.

TV1:llä marraskuun 8. päivänä alkava seitsenosainen Norsunluukoira kertoo ruohonjuuritason kehitysyhteistyön arjesta, kaikkine mausteineen. Dokumenttisarja on saanut ulkoministeriön  tv-tuotantotukea vuonna 2014. Työtä norsunluun salakuljetuksen ehkäisemiseksi puolestaan on tuettu Suomen Dar es Salaamin-edustuston myöntämillä paikallisen yhteistyön määrärahoilla vuosina 2015–2016.

Toni Lahtinen työskenteli Dar es Salaamissa Tansanian valtion erikoisjoukkojen ja Tansanian poliisikoirayksikön kanssa, kuvassa Lahtinen, tarinan sankari labradorinnoutaja Rokka sekä komentaja Emmauel. Kuva: Erja-Outi Heino.

Tuloksia ja paineita

Lahtisen perustaman Team Rokan työ toi tuloksia kahdella tasolla. Toni Lahtinen ja labradorinnoutaja Rokka auttoivat Tansanian viranomaisia useissa suurta huomiota saaneissa rikostutkinnoissa norsunluusyndikaatteja vastaan. Lahtiselle tärkeämpi tulos oli kuitenkin paljon arkisempi eikä näkynyt medioissa:

”Aikaansaannos, josta olen eniten ylpeä, on se, miten kouluttamani poliisikoirayksikön työntekijät löysivät omaa potentiaaliaan ihmisinä ja koirankouluttajina.”

Lahtinen uskoo, että se tulos on lopulta pitkävaikutteisin. Toimintakulttuuri ja mentaliteetti muuttuvat vain sisältäpäin. Hän kävi lokakuun lopulla ulkoministeriössä kertomassa Tansanian-kokemuksistaan.

Toni Lahtinen ja kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala keskustelivat Tansanian-kokemuksista lokakuun lopulla. Kuva: Erja-Outi Heino.

Mitä työvuosi opetti? Toni Lahtinen pitää tauon ennen vastaamista.

”En kyllä tiedä…  aika vaikea sitä on prosessoida. Ainakin uskoisin kehittyneeni ihmistuntijana ja saaneeni ymmärrystä siitä, mikä Tansanian kaltaisissa maissa mättää ja mitkä ovat niitä kehityksen ja kehitysyhteistyön ongelmia, jotka pitää ratkaista.”

Lahtisesta tuntuu, että yksi merkittävimmistä on korruptio, joka tulee Tansanian kaltaisessa köyhässä maassa vastaan monella tasolla ja johon puuttuminen ei ole koskaan yksinkertaista.

”Pahinta myrkkyä korruptiolle on julkisuus. Kannatan itse kehitysyhteistyötä enkä halua antautua minkään ryhmittymän äänitorveksi, puhun vain omasta kokemuksestani.”

Uskotko kokemuksesi jälkeen edelleen maailmanparantamisen mahdollisuuksiin?

”Uskon, mutta kyllä se vaatii järjettömän paljon työtä.”

Erja-Outi Heino

Kirjoittaja on kehitysviestinnän yksikön päällikkö.

eläinsuojelu