Nepalissa saatu aikaan merkittäviä kehitysyhteistyötuloksia
Nepal on ollut Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani jo 1980-luvulta lähtien. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tuella köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla, kertoo Suomen Nepalin-suurlähettiläs Riina-Riikka Heikka.
Miten kuvailisit Nepalin tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?
Moni muistaa Nepalin vuoden 2015 tuhoisista maanjäristyksistä. Maa on erittäin altis luonnonkatastrofeille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja siksi yksi haavoittuvimmista maista. Konkreettisena esimerkkinä voidaan pitää hiljattain loppunutta monsuunikautta, joka kesti tänä vuonna arviolta kuukauden pidempään kuin yleensä. Monsuuni aiheutti muun muassa maanvyörymiä ja tulvia ja vaikutti jokaisen nepalilaisen elämään.
Nepalilla on myös muita haasteita, kuten hyvän hallinnon, instituutioiden ja oikeusvaltion vahvistaminen, liittovaltiokehityksen juurruttaminen, korruption kitkeminen, ihmisoikeustilanne ja naisten ja tyttöjen oikeuksien kehittäminen. Sisällissota päättyi Nepalissa vuonna 2006 ja siihen liittyy myös haasteena siirtymäkauden oikeusjärjestelyt. Kastijärjestelmän vaikutus on usein syrjinnän ja epätasa-arvon taustalla, vaikka kastiin perustuva syrjintä onkin perustuslaissa kielletty.
Nepalissa käydään vaalit muutaman päivän päästä, mikä on merkittävä askel demokratiakehityksessä ja melko uuden perustuslain vahvistamisessa. Maa on viime vuosina ottanut määrätietoisesti askeleita oikeaan suuntaan.
Minkälaista tukea Suomi antaa Nepalille?
Nepal on ollut Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani jo 1980-luvulta lähtien. Nepal on vaikuttava esimerkki siitä, miten pitkäjänteisellä työllä saadaan aikaan hienoja tuloksia. Tuoreessa kehityspolitiikan tulosraportissa esitetään konkreettisia tuloksia Suomen tekemästä kehitysyhteistyöstä Nepalissa. Maata kohdanneesta sisällissodasta ja luonnonkatastrofeista huolimatta köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla.
Esimerkiksi vuosina 2019-2021 Suomen, Nepalin ja EU:n rahoittaman Kaukolännen vesivarainhoito-ohjelman ansiosta 245 000 ihmistä sai vesihuollon käyttöönsä syrjäisissä vuoristokylissä.
Suomen Nepalin-maaohjelman painopistealueet ovat opetussektorin tukeminen, puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuus, ilmastokestävyys ja elinkeinokehitys sekä sukupuolten tasa-arvo ja sosiaalinen osallisuus. Suomella on myös useita strategisia ja innovatiivisia kumppanuuksia Nepalissa, ja Suomi tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa EU:n, YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja Unicefin kanssa. Maassa toimii myös suuri joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä paikalliskumppaniensa kanssa. Heidän kauttaan on mahdollista tavoittaa ruohonjuuritasolla paikalliset yhteisöt ja kylät, jotka ovat vuoristoisessa Nepalissa usein vaikeiden kulkuyhteyksien päässä.
Millaisena näet Nepalin tulevaisuuden?
Nepalissa aistii toiveikkuuden ja maan potentiaalisuuden. Nepal on ottanut merkittäviä askeleita demokratian kehittämisessä ja se on vähitellen siirtymässä vähiten kehittyneen maan kategoriasta alemman keskitulon maiden joukkoon. Tämä saavutus on merkittävä ja kannustava myös tuloksellisen kumppanuuden ja kehitysrahoittajien näkökulmasta.
Nepalin tulee edelleen panostaa demokratia- ja oikeusvaltiokehitykseen, ihmisoikeuksiin, syrjinnän vastaiseen työhön sekä talouden monipuolistamiseen. Yksi tärkeä maan vipuvarsi on nuori sukupolvi ja digitalisaation kehittäminen. Nepalilaisten opiskelijoiden kiinnostus suomalaisten ammattikorkeakoulujen tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin on esimerkiksi kasvanut. Työperäinen maahanmuutto Nepalista Suomeen on myös nousussa.
Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Nepalissa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?
Erityisesti ihmiset, heidän lämpönsä, ystävällisyytensä, yhteisöllisyytensä ja usko tulevaisuuteen. Maa on äärimmäisen kaunis ja siinä on syvyyttä. Himalajan lumihuippuiset vuoret sykähdyttävät joka kerta. Paikallisten juhlapyhien kautta saa upean kosketuksen maan perinteisiin, uskontoihin ja historiaan. Nepalissa aistii eteenpäin menemisen tunteen, jossa ihmiset eivät ole paikallaan.
Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.
Teksti: Anna Palmén