Nepalissa hienoja tuloksia vesi- ja sanitaatiohankkeesta

Nepalissa hienoja tuloksia vesi- ja sanitaatiohankkeesta

Suomen ja Nepalin kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke on päättynyt erinomaisin tuloksin. Kymmenessä vuodessa Länsi-Nepalin maaseudulla puhtaan juomaveden saatavuus, sanitaatio ja hygienia ovat parantuneet huomattavasti. Lisäksi naisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyivät kyläyhteisöissä.

Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal, RWSSP-WN) alkoi vuonna 2008. Hanke   laajeni kakkosvaiheen myötä vuonna 2013 vastaamaan useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Koko hankkeen aikana paremman vesihuollon piiriin pääsi lähes 350 000 ihmistä.

Kylän vesihanoista tulee vettä astioihin. Nuori nainen on vesihanan äärellä. Vuoristomaisema taustalla
Veden johtaminen kyliin ja uudet vesipisteet ovat helpottaneet erityisesti naisten ja lasten elämää, kun vettä ei tarvitse noutaa kaukaa. Kuva: Juho Haapala/FCG

Kehitysyhteistyöhön osallistui Länsi-Nepalissa 99 kuntaa, joista puolet oli mukana hankkeen päättyessä vuoden 2019 kesällä. Rahoituksesta vastasivat Suomen ja Nepalin valtiot, Nepalin paikallishallinto eli kunnat sekä vesihuoltojärjestelmien käyttäjät. Hankkeen jälkimmäisen vaiheen toteutuksesta vastasi konsulttiyritys FCG.

Paikallisten kyläyhteisöjen luottamuksesta hankkeen tuloksellisuuteen kertoo, että lopulta käyttäjät itse osallistuivat työhön ja rahoitukseen huomattavalla osuudella. Paikallisten yhteisöjen oma aktiivisuus takaa sen, että työn tuloksista pidetään jatkossakin huolta.

”On tärkeää, että yhteisö on tiiviisti mukana suunnittelusta ja toteutuksesta lähtien. Käyttäjäkomitean koulutus taloudenhoidosta ja vedenlaadusta on olennaista, ja jokaisella järjestelmällä tulee olla myös koulutettu huoltohenkilö. Käyttäjät maksavat pientä vesimaksua kuukausittain, jotta korjauksiin on varaa. Suuremmissa korjauksissa kunnan tuki on tärkeä pidemmällä aikavälillä”,  sanoo erityisasiantuntija Jari Laukka.

Naiset aktiivisesti mukana

Kunnissa avainasemassa ovat paikallisista jäsenistä koostuvat kyläyhteisöjen vesikäyttäjäkomiteat, jonka jäsent valitaan kaikista vesihuoltojärjestelmän käyttäjistä. Suomen tuen ehtona hankkeen kakkosvaiheessa oli, että komitean jäsenistä noin puolet on naisia. Hankkeen päätyttyä vesijärjestelmien ylläpito ja hallinta, esimerkiksi käyttömaksujen kerääminen, kuuluvat näille 712-hengen vesikäyttäjäkomiteoille.

”Hankkeen alussa naiset saattoivat olla hyvin ujoina mukana komiteoiden kokouksissa, mutta hankkeen edetessä naisten itseluottamus kasvoi. Heiltä alkoi tulla hyvin topakoita puheenvuoroja – joilla oli myös vaikutusta”, kertoo projektijohtaja Sanna-Leena Rautanen FCG:stä.

Kaksi naista kaivaa syvälle maahan linjaa vesitputkea varten.
Naiset olivat erittäin motivoituneita tekemään työtä vesihuoltojärjestelmien eteen, esimerkiksi kaivamaan vesiputkia maan alle. Kuva: Pamela White/FCG

Hankkeen loppuraportin mukaan niissä komiteoissa, joissa enemmistö jäsenistä on naisia, oli paremmassa toimintakunnossa olevat vesijärjestelmät. Tämä selittyy sillä, että vesijärjestelmien toimivuus vaikuttaa erityisesti naisten elämään. Mikäli laitteisiin tulee vikoja, yleensä naiset joutuvat kantamaan veden kauempana vuoristossa olevista vesilähteistä.

Kolmetuhatta kilometriä vesiputkea

Vesiputkea vedettiin vuoriston vesilähteistä, yleensä hankalakulkuisten matkojen takaa, vuosina 2013-2019 yli 3 000 kilometrin verran. Suurin osa putkista kaivettiin käsin maan alle liki metrin syvyyteen, jotta ne olisivat suojassa esimerkiksi usein tapahtuvilta maanvyörymiltä. Hankkeessa vesi johdettiin kyläyhteisöjen vesipisteisiin ja kouluihin, ja lisäksi yksittäisiin kotitalouksiin.

Tavoitteena oli, että veden pitää olla saatavilla myös kaikista heikoimmassa asemassa oleville kuten etnisen alkuperänsä vuoksi syrjityille ihmisille. Tässä onnistuttiin hyvin. Esimerkiksi syrjityssä asemassa olevia dalitteja oli hyödynsaajista yli viidesosa.

Osana hanketta vesikäyttökomiteat tuottivat vesiturvallisuussuunnitelman, Water Safety Planin. Siinä yhtenä ulottuvuutena on varautuminen ilmastonmuutoksen tuomiin seurauksiin. Talvisateiden pois jääminen on kuivattanut vesilähteitä ja toisaalta rankkasateet aiheuttavat maanvyörymiä aiempaa useammin.

Vessaan myös kuukautisten aikana

Nepal julistautui syyskuussa 2019 ODF-alueeksi (Open Defacation Free). Suomeksi se tarkoittaa, että vessojen kattavuus on koko maassa niin hyvä, että kenenkään ei tarvitse käydä tarpeillaan puskassa. Suomen hanke tuki osaltaan tavoitteen toteutumista.

Hankkeessa rakennettiin kouluihin ja julkisiin tiloihin vessoja 240 kappaletta. Julkisia vessoja rakennettaessa vaadittiin, että myös liikuntarajoitteisilla pitää olla esteetön pääsy vessaan.

Koulutyttöjä ompelemassa kuukautissuojeia punaisesta kankaasta.
Koulutytöt opettelevat ompelemaan kuukautissuojia Harinasissa. Kuva: Kalpana Dishwa/FCG.

Kotitalouksia rohkaistiin rakentamaan vessa talon läheisyyteen, jotta se palvelisi myös ikääntyviä ihmisiä. Yksityisten vessojen rakentamista tuettiin - rahallisesti tai materiaalein - vain kaikista köyhimmille kotitalouksille.

Hankkeen kuluessa alkoi paljastua, että tytöt ja naiset eivät joka perheessä saa esimerkiksi käyttää vessaa kuukautisten aikana. Niinpä hankkeessa lähdettiin keräämään tietoa, miten tyttöjen ja naisten elämää rajoitetaan kuukautisiin vedoten, vanhojen uskomusten perusteella.

Kerätyn tutkimusaineiston pohjalta hanketyöntekijät järjestivät suosituksi osoittautuneita, avoimia keskustelu- ja valistustilaisuuksia, joihin osallistui yli 9 000 koululaista; tyttöjä ja poikia. Kuukautisteemaa pidettiin esillä muutenkin eri yhteyksissä, jotta asiasta puhuminen ei olisi enää tabu. Kouluissa tytöt esimerkiksi ompelivat kestositeitä, ja samalla he saivat oikeaa tietoa kuukautisista.

Kotien hygieniavalistuksessa otettiin käyttöön isot tarrat, joiden kuvat muistuttavat hyvistä käytänteistä kuten käsienpesusta ja astioiden kuivaamisesta maanpinnan yläpuolella esimerkiksi paikallisista materiaaleista tehdyllä kuivaustelineellä. Myös vähän savuttavien liesien rakentaminen oli osa hygienian ja sisäilman parantamista keittiöissä

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.

Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke Länsi-Nepalissa (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal RWSSP-WN)

Tuloksia:

  • 348 000 ihmistä pääsi paremman vesihuollon piiriin (2008-2019)
  • 872 vesikäyttäjäkomiteaa suunnitteli ja toteutti oman vesihuoltojärjestelmän (2008-2019)
  • 8 000 oppilasta hyötyi kouluvessojen rakentamisesta (2. vaihe)
  • 83 000 kotitaloutta paransi hygieniansa tasoa ja saavutti Total Sanitation -tason (2. vaihe)
  • 9 000 ihmistä osallistui kuukautisista järjestettyihin keskustelu- ja valistustilaisuuksiin (2. vaihe)

Hankealue:

Gandaki provinssi: Baglung, Nawalparasi, Myagdi, Parbat, Syangja, Mustang ja Tanahun
Provinssi 5: Arghakhanchi, Gulmi, Kapilvastu, Nawalparasi, Pyuthan, Palpa ja Rolpa

Rahoitus hankkeen 2. vaiheessa, vuosina 2013-2019:

Suomi: 15,2 milj. €
Nepal: 7,63 milj. €
Nepalin paikallishallinto: 1,29 milj. €
Käyttäjät: 4,1 milj. €

Rahoitus hankkeen 1. vaiheessa, vuosina 2008-2012:

Suomi: 9,2 milj. €
Nepal 3,4 milj. €
Nepalin paikallishallinto: 0,86 milj. €
Käyttäjät: 2,0 milj. €

Hanketoteuttaja:

Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutti Ramboll Finland Oy, toisen vaiheen FCG International.