Nepalin uudet naisjohtajat joutuivat poliittisen myllerryksen keskelle
Nepalissa on viime aikoina nähty selkeää edistystä demokratiakehityksessä. Maahan hyväksyttiin pitkän prosessin jälkeen uusi perustuslaki, jonka jälkeen valtaan valittiin maan ensimmäinen naispresidentti. Samaan aikaan levottomuudet jatkuvat edelleen Etelä-Nepalin Terain alueella, ja vakava rajakiista naapurimaa Intian kanssa on edelleen ratkaisematta.
Pienessä Nepalissa kehityksen tiellä on ollut monenlaisia esteitä. Kahden jättiläisen – Kiinan ja Intian – ympäröimä pieni sisämaa luokitellaan hauraaksi valtioksi ja se on pitkään ollut riippuvainen ulkomaisesta avusta.
Maa toipuu edelleen vuonna 2006 päättyneestä, kymmenen vuotta kestäneestä sisällissodasta. Rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen maassa on ollut voimassa tilapäinen perustuslaki, jonka seurauksena poliittinen valta on vaihtunut tiheään.
Keväällä 2015 maahan iski kaiken lisäksi sarja voimakkaita maanjäristyksiä, jotka aiheuttivat laajaa tuhoa ja yli 8000 ihmisten kuoleman.
Mutta sen jälkeen Nepalissa alkoi tapahtua. Maan poliittiset puolueet saattoivat yhteisvoimin seitsemän vuotta kestäneen perustuslain kirjoitusprosessin maaliin. Perustuslakia säätävä kansankokous hyväksyi uuden lain 90 prosentin enemmistöllä tämän vuoden syyskuussa.
Kansankokous muuttui parlamentiksi, joka valitsi maahan uuden hallituksen. Paikallisvaalitkin on tarkoitus pitää ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.
Presidentti oli opiskelija-aktivisti
Parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi Bidhya Devi Bhandarin, 54, joka on aiemmin toiminut muun muassa puolustusministerinä. Nepalin ensimmäinen naispuolinen presidentti on entinen opiskelija-aktivisti, joka 1970-luvulla osallistui maanalaiseen toimintaan silloista kuningasvaltaa tukenutta Panchayat-järjestelmää vastaan.
Naisia ovat myös parlamentin puhemieheksi valittu Onsari Kgarti Magarin sekä Sushila Karje, joka valittiin yhdeksi korkeimman oikeuden presidenteistä.
Maassa, jossa naisten oikeuksissa on vielä paljon toivomisen varaa, nämä ovat isoja muutoksia. Sumeera Shrestha Women for Human Rights -järjestöstä toteaa, että naisjohtajien nimitykset toimivat tärkeinä symbolisina viesteinä. Hyvien esikuvien kautta lapset oppivat, että myös naiset voivat johtaa maata.
"Nepalin naisjärjestöt ovat tehneet tämän eteen töitä pitkään. Voimme tällä tavalla näyttää koko kansalle, kuinka hyvin naiset kykenevät johtamaan", Sumeera Shrestha sanoo.
Shrestha varoittaa kuitenkin asettamasta liian korkeita odotuksia yhden henkilön varaan. Naisten oikeuksien edistämiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panostuksia:
"Meidän pitää tehdä enemmän työtä ruohojuuritasolla naisten aseman parantamiseksi. Asiat eivät muutu yhden yön yli vain, koska maahan on valittu naispresidentti", Shrestha painottaa.
Eteläosan levottomuudet jatkuvat
Hiljattain hyväksytyn perustuslain myötä toiveet ovat Nepalissa korkealla sen suhteen, että maa pystyy liikkumaan kohti vakaata ja demokraattista kehitystä.
Uusi perustuslaki on kunnianhimoinen ja sitä pidetään yleisesti ottaen hyvin edistyksellisenä. Laissa taataan muun muassa 32 erilaista perus- ja ihmisoikeutta, ja myös naisten asemaan tulee lain myötä huomattavia parannuksia parannuksia – vaikka laki ei huomioikaan kaikkia vakavia haasteita, joita naiset kohtaavat.
Kaikki eivät kuitenkaan ole olleet tyytyväisiä perustuslakiin. Lain hyväksymisen jälkeen Etelä-Nepalin Terain alueella syttyi levottomuuksia. Siellä asuvat madhesit katsovat, että lain myötä voimaan tullut federalistinen aluejako kaventaa heidän poliittista vaikutusvaltansa.
Alueellinen suurvalta Intia on kiistassa asettunut vahvasti madhesien puolelle. Rajanylityspaikka Intiaan, jonka kautta Nepal saa melkein kaikki tärkeät tuontitarvikkeensa, on ollut käytännössä suljettuna tavaraliikenteestä syyskuusta lähtien.
Tuontirajoitusten seurauksena Nepalissa on ollut huutava pula polttoaineesta, lääkkeistä ja ruoanlaittoon käytetystä keittokaasusta, kohta myös muista tärkeistä tarvikkeista.
Taustalla ovat pitkään jatkuneet sisäpoliittiset ja etniset jännitteet “ylängön” ja alamaiden väestöryhmien välillä, sekä Terain maantieteellinen ja kulttuurinen läheisyys Intiaan. Levottomuuksissa on kuollut jo useita henkilöitä, ja alueella on raportoitu myös ihmisoikeusrikkomuksista levottomuuksien yhteydessä.
Maanjäristyksen ja pitkän poliittisen epävakauden koetteleman maan toivoisi nyt vihdoin voivansa keskittyä oman kehityksen ja demokraattisen vakauden edistämiseen.Toivottavasti maan uusi johto presidentti Bhandari etunenässä tarttuu toden teolla tähän haasteeseen.
Suomi tukee sukupuolten tasa-arvokehitystä Nepalissa
Suomi toteuttaa Nepalissa YK:n tasa-arvojärjestön (UN Women) kautta kaksi hanketta, joilla tuetaan naisten tasavertaista osallistumista yhteiskunnan toimintaan.
Naiset, rauha ja turvallisuus -projekti kohdistuu entisillä konfliktialueilla eläviin naisiin ja lapsiin, ja tukee heidän osallistumistaan rauhan ja turvallisuuden kehittämiseen kotialueillaan. Hankkeen rahoitus on yhteensä 1,3 miljoonaa euroa vuosina 2012–2016.
UN Womenin Naisten taloudellinen voimaannuttaminen -hankkeella edistetään erityisesti kaikkein köyhimmässä asemassa olevien nepalilaisten naisten taloudellista asemaa. Hankkeen kautta annetaan muun muassa kohdennettua kestävään toimeentuloon perustuvaa taito- ja yrittäjyystukea. Hankkeeseen on budjetoitu neljä miljoonaa euroa vuosille 2015–2017.
Sebastian Gahnström
Kirjoittaja työskentelee Nepalista vastaavana virkamiehenä ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osastolla.