Nepal taistelee toista korona-aaltoa vastaan

Nepal taistelee toista korona-aaltoa vastaan

Suomi ja Unicef pyrkivät yhteistyössä varmistamaan perheille ja lapsille koulutuksen, puhtaan veden sekä mahdollisuuden hygieniaan ja sanitaatioon myös pandemian keskellä Nepalissa.

Subeccha Puri, 5, opiskelee isoisänsä kanssa kotonaan Nandalalissa Kapilvastun piirikunnassa läntisessä Nepalissa. Jotta pikkutyttö voi jatkaa oppimista kotona, he hyödyntävät itseopiskelupaketin sisältöä.
Subeccha Puri, 5, opiskelee isoisänsä kanssa kotonaan Nandalalissa Kapilvastun piirikunnassa läntisessä Nepalissa. Jotta pikkutyttö voi jatkaa oppimista kotona, he hyödyntävät itseopiskelupaketin sisältöä. Kuva: Unicef Nepal

Viisivuotias Subechha Puri ikävöi ystäviään. Kapilvastun piirikunnassa läntisessä Nepalissa asuva Subechha ei ole nähnyt ystäviään nyt yli vuoteen.

”He asuvat liian kaukana, enkä minä voi mennä ulos”, hän sanoo.

Nepal julisti maan koronan vuoksi sulkutilaan ensimmäisen kerran viime vuoden maaliskuussa. Sen seurauksena koulut suljettiin. Rajoituksia oli hiljalleen alettu purkaa, kun toinen aalto iski tämän vuoden huhtikuussa. Pelkästään toukokuun aikana koronatartuntojen määrä nousi 67 prosenttia ja koronaan kuolleiden määrä 112 prosenttia. Joillain Nepalin alueilla positiivisten koronatestitulosten osuus oli 80-90 prosenttia, mikä on maailman korkeimpia.

Maassa alkoi toinen sulkutila, mikä teki tyhjäksi Subechhan toiveet kouluun palaamisesta ja ystävien näkemisestä.

Pandemia ei ole ainoastaan vaikuttanut Subecchan mahdollisuuteen viettää aikaa ystäviensä kanssa, vaan myös hänen koulutukseensa. Koulujen sulkeminen tämänhetkisen korona-aallon seurauksena on johtanut yli kahdeksan miljoonan lapsen oppimismahdollisuuksien merkittävään heikentymiseen. Jokaisen lapsen tulevaisuus sekä Nepalin taloudellinen ja sosiaalinen kehitys ovat vaarantunut.

”Subeccha todella rakastaa koulua, eikä koskaan valita sinne menemisestä”, sanoo Nandalal Puri, Subecchan isoisä.

Isoisää kuitenkin huolettaa, että jos Subeccha on toimettomana liian pitkään, hänen tulee olemaan vaikeaa jatkaa koulunkäyntiä, kun oppitunnit taas jatkuvat.

Tämän estämiseksi isoisä alkoi kotiopettaa Subecchaa muutamia tunteja päivässä. Kotiopetusta auttoi, kun Subeccha sai itseopiskelupaketin kotikunnaltaan. Paketti oli hankittu Suomen ja Unicefin tuella osana yhteistyöohjelmaa koulutuksen, sekä puhtaan veden,hygienian ja sanitaation varmistamiseksi (WASH), mikä on kohdistettu lapsille ja perheille Nepalissa.

Lähes 36 000 pientä lasta on hyötynyt itseopiskelupaketeista. Paketit on suunnattu köyhimpien perheiden lapsille, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua opetukseen esimerkiksi radion, television tai internetin välityksellä, kun koulut ovat kiinni. Jokainen paketti sisältää tehtäväkirjoja, kirjoitusvälineitä kuten vahaliituja ja puukyniä sekä hyppynaruja, lautapelejä tai muita leluja, joita lapsi voi käyttää vanhempien tai huoltajien opastuksessa.

Monet kunnat ovat myös tehneet yhteistyötä vanhempien ja opettajien kanssa, jotta nämä voivat auttaa lapsia käyttämään paketin materiaaleja.

Badimalikan kunnan pormestari Padam Baduwal läntisessä Nepalissa sijaitsevalta Bajuran piirikunnaltasanoo, että palaute opiskelupaketeista on ollut loistavaa ja vanhemmat ovat enemmän kuin innoissaan voidessaan vaikuttaa lastensa oppimiseen. Bajuran alueella 609 oppilasta 17 koulusta sai opiskelupaketit. Kunta päätti itse koota vastaavia paketteja omista materiaaleistaan ja jakaa niitä alueen oppilaille.

”On hienoa nähdä perheet aktiivisesti mukana lastensa oppimisessa. Se on tapa, jonka toivon jatkuvan jopa koulujen auettua, koska tukiverkoston löytyminen kotoa on tärkeää lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle”, Baduwal sanoo.

Kehittyvä yhteistyö muuttuviin tarpeisiin

Suomi ja Unicef ovat tehneet jo vuosien ajan yhteistyötä Nepalin valtion kanssa varmistaakseen lapsille ja yhteisöille mahdollisuuden puhtaaseen juomaveteen sekä sanitaatioon ja hygieniaan. Vuosien kuluessa yhteistyö on kehittynyt ja mukautunut lasten ja yhteisöiden muuttuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä toiminnan painopiste on toisen korona-aallon tuomiin haasteisiin vastaamisessa.

Nepalin toinen aalto alkoi pian sen jälkeen, kun koronatilanne oli huonontunut myös Intiassa. Valtava määrä nepalilaisia siirtotyöläisiä joutui siksi palaamaan sieltä kotimaahansa. Intian ja Nepalin välisillä rajanylityspaikoille tuli suuren tulijamäärän käsittelyn ohella lisähaasteita siitä, että rajatyöntekijöillä ja ylityksen käsittelyä odottavilla työläisillä tuli pulaa koronasuojavälineistä ja eikä testauskapasiteetti riittänyt. Myöskään juomavettä, vessoja ja käsienpesumahdollisuuksia ei ollut tarpeeksi ihmismäärään nähden. Osalla rajanylityspaikoista ruuhkaisimpana aikana 1 000–1 200 ihmistä ylitti rajan päivittäin.

Kun lapset ja perheet saapuvat maahan, heiltä mitataan kuume rajanylityksen eri vaiheissa – ja jos heillä on oireita, tehdään koronatesti terveyspisteellä. Suomen ja Unicefin tuella useiden rajanylityspisteiden koronaturvallisuutta on parannettu monin tavoin: Niihin on rakennettu väliaikaisia vessoja naisille ja miehille sekä lisää käsienpesupisteitä. Rajan ylittäville ihmisille on tarjolla vesipulloja ilmaiseksi, ja heille jaetaan ohjelehtisiä, joissa on tietoa koronatartuntojen ehkäisystä.

Ramesh Sah, paikallinen Unicefin vapaaehtoinen, sanoo että tilanne rajanylityspisteillä on nyt paljon paremmin hallinnassa kuin se oli toisen aallon iskiessä huhtikuussa.

”Ihmiset ovat nyt rauhallisempia ja paljon paremmin perillä koronavirusta ennaltaehkäisevistä toimista”, Sah sanoo.

”Mutta luultavasti rajan ylittävien ihmisten määrä kasvaa, kun Intiassa tai Nepalissa puretaan rajoituksia lähiaikoina. Meidän pitää olla valmiita ottamaan heidät vastaan ja auttamaan heitä. Erityisesti haavoittuvaisessa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti vammaisia.”

Maahan palaavat perheineen käyttävät käsienpesupistettä Birgunin rajanylityspisteellä Parsan piirkikunnassa eteläisessä Nepalissa.
Maahan palaavat perheineen käyttävät käsienpesupistettä Birgunin rajanylityspisteellä Parsan piirkikunnassa eteläisessä Nepalissa.  Kuva: Unicef Nepal

Artikkelin on kirjoittanut Unicefin Nepalin-toimisto ja kääntänyt UM.