Nairobin slummissa jäte muuntuu hyötykäyttöön

Nairobin slummissa jäte muuntuu hyötykäyttöön

Suomalaisrahoituksella tuetussa hankkeessa käymäläjäte toimii sekä lannoitteen että eläinrehun raaka-aineena. Kiertotalouteen pohjaava sanitaatio luo suuntaa kestävälle kaupungistumiselle.

Kuvat: Liisa Takala
Kuvat: Liisa Takala

Kenian Nairobissa, Mukurun slummissa, talot on koottu aaltopellistä ja sekalaisista rakennusmateriaaleista. Tomuisia kujia kuluttavat sekä ihmiset että eläimet. Kahden viime vuoden kuluessa ympäristö on monella tapaa siistiytynyt, kertoo koko elämänsä Mukurussa asunut 65-vuotias Esther Wanjiku.

”Aiemmin jätettä oli kaikkialla, se sai ojat tukkeutumaan ja usein ilma haisi pahalle”, Wanjiku kuvailee. ”Lyhyessä ajassa on tapahtunut iso muutos.”

Muutos johtuu tästä: kaikkiaan 100 000 ihmisen käymäläjäte kerätään nykyisin säännöllisesti pois alueella, jossa monilla ei aiemmin ylipäätään ollut ulottuvillaan vessaa. Sanergy-niminen hanke perustuu käyttömaksuilla pyöritettäviin kuivakäymälöihin, joissa säännöllinen tyhjennys ja siistiminen hoidetaan keskitetysti. Jäte myydään raaka-aineeksi tehtaaseen, jossa siitä valmistetaan lannoitetta ja eläinrehua.

Maaperä kuntoon

Suomalaisen Finnfundin rahoitusta saaneen hankkeen takana ovat kolme Massachusettsin teknillisen korkeakoulun kasvattia, jotka lähtivät miettimään kasvavan kaupungistumisen haasteisiin kiertotalouspohjaista ratkaisua.

”Rehun valmistuksessa hyödynnämme tietyn kärpäslajin toukkia. Ne syövät melkein mitä tahansa orgaanista jätettä ja lihovat, jolloin korjaamme ne talteen, keitämme ja kuivaamme rehun raaka-aineeksi. Lopputuotteessa on proteiinia jopa puolet”, kertoo yksi perustajista, Helsingin tänään alkavaan kiertotalousfoorumiin osallistuva David Auerbach.

Vaikka orgaanisen materiaalin kierrätys on hankkeen yksi tärkeä ulottuvuus, merkittävimmäksi hyödyksi Auerbach nimeää jätteen kuskaamisen kokonaan pois asuinalueilta.

”Turvallisessa sanitaatiossa ei ole kyse vain siitä, että ihmisillä on käymälä ulottuvillaan, vaan köyhimmillä alueilla myös ympäristö- ja terveyshaasteet ovat suurimmat. Pidämme jätteen poissa pilaamasta vettä ja maaperää, mikä esimerkiksi vähentää ripulia.”

Kaksi työntekijää tyhjentää kuivakäymälää

Sanitaatiolle kasvava tarve

Sanitaatiohaaste kasvavissa kaupungeissa on valtava: maailmanlaajuisesti noin miljardi ihmistä asuu slummeissa tai vailla peruspalveluita. Vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kaksinkertaistuvan.

Sanergyn piirissä jätettä käsitellään tällä hetkellä vuodessa 6 000 tonnia, mutta rakenteilla on tehdas, jolla määrää voisi merkittävästi kasvattaa. Yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa on jo vireillä toiminnan laajentamiseksi.

”Nairobissa asuu slummialueilla yli 2 miljoonaa ihmistä. Tavoitteemme on tulevan vuosikymmenen aikana palvella heitä kaikkia”, visioi Auerbach.