Myanmarilaiset toivovat maahansa parempaa koulutusta ja terveydenhuoltoa
Iso joukko Suomessa asuvia myanmarilaisia kokoontui viime viikolla ulkoministeriöön tapaamaan kehitysministeri Heidi Hautalaa. He kertoivat ministerille toiveitaan siitä, miten kehitysyhteistyötä Myanmarissa tulisi tehdä.
"Moni teistä on paennut maastanne sotilasjunttaa. Nyt on uusi alku ja aika keskustella siitä, miten Suomessa asuvat myanmarilaiset voisivat osallistua maansa kehittämiseen. Ymmärrän, että moni epäilee, onko Myanmarissa tosiaan uusi alku vai menossa näytelmä, joka johtaa samaan tilanteeseen kuin ennenkin", kehitysministeri Heidi Hautala sanoi tapaamisessa Suomen myanmarilaisten kanssa.
Burmaa vuodesta 1962 hallinnut sotilasjuntta alkoi keväällä 2011 uuden presidentin Thein Seinin johdolla siirtyä kohti demokraattista siviilihallintoa. Maassa on tehty nopeita uudistuksia, kuten poliittisten vankien vapautuksia ja tulitaukoneuvotteluja etnisten ryhmien kanssa.
Ulkovaltojen asettamien pakotteiden jäädytys ja poisto alkoi hallinnon suunnanmuutoksen myötä.
Kehitys kulkemassa oikeaan suuntaan
Suomi on aloittamassa kehitysyhteistyön Myanmarin kanssa yli 20 vuotta jatkuneen tauon jälkeen.
"Olemme pyrkineet katsomaan, millaisia uuden presidentin ja uuden hallituksen ensimmäiset toimet ovat olleet. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota YK:n ihmisoikeusraportoijan arvioon. Hänen mukaansa kehitys kulkee oikeaan suuntaan, mutta haasteita on paljon", Hautala totesi.
Suomi aikoo keskittyä yhteistyössä rauhanrakentamiseen ja demokratian kehittämiseen sekä hyvän hallinnon ja oikeusvaltion kehittämiseen. Erityisesti luonnonrikkauksien kestävää käyttöä halutaan tukea.
Syksyn aikana Myanmarissa avataan Suomen yhteystoimisto, johon Suomesta lähtee alkuun yksi virkamies käynnistämään toimintaa.
Tilaisuuteen osallistuvat myanmarilaiset toivoivat, että kehitysyhteistyössä keskityttäisiin koulutusjärjestelmän ja terveydenhuollon kehittämiseen. YK:n raportin mukaan elinikä maassa on laskenut merkittävästi.
"Myanmarissa on puutetta sairaanhoitajista, lääkäristä ja lääkkeistä. YK:n terveysjärjestön WHO:n mukaan maassa on 13 lääkäriä ja hoitajaa kymmentätuhatta asukasta kohti", tilaisuuteen osallistunut Thar Swe sanoi.
"Lasten kuolleisuus on suurta, tarvitsemme äitiysneuvoloita. Maan pitäisi tarjota ilmaista tai edullista terveydenhuoltoa. Malaria sekä keuhko- ja maksasairaudet pelottavat ihmisiä."
Swe kertoi, että maan koulutusjärjestelmä perustuu brittiläiseen koulujärjestelmään, koska se oli pitkään Iso-Britannian siirtomaa. Koulutus on kallista ja sen vuoksi monilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Koulun ulkopuolelle jääneet lapset ajautuvat helposti lapsisotilaiksi, rikollisuuteen ja prostituutioon. Myös ammattikoulutus on puutteellista.
Swe korosti, että kehitysyhteistyön tulee olla läpinäkyvää ja demokraattisesti valvottua. Siitä on suomalaisten helppo olla samaa mieltä.
Kehitysministeri Hautala muistutti, että Suomen kehitysyhteistyössä keskeistä on se, että huonoimmassakin asemassa olevat ihmiset saavat apua, joka tarkoittaa sitä, että kaikki etniset vähemmistöt otetaan huomioon. "Samalla haluamme edistää etnisten ryhmien ja hallituksen välistä rauhanvälitystä."
Pirjo-Liisa Heikkilä