Myanmar tarvitsee tukea tulvista toipumiseen
Myanmar toipuu hitaasti viime kesän rankkasateiden aiheuttamista tulvista ja maanvyörymistä. Arvioiden mukaan 1,6 miljoonaa ihmistä joutui jättämään tai menetti kotinsa. Suomi painottaa kehitysyhteistyössään Myanmarin kanssa ilmastokestävyyttä.
Myanmaria vaivanneet tulvat saivat alkunsa kesäkuussa poikkeuksellisen rankoista monsuunisateista. Heinäkuun lopulla trooppinen hirmumyrsky Komen pahensi tilannetta erityisesti Myanmarin luoteis- ja pohjoisosissa. Pahiten tulvista ovat kärsineet Rakhinen ja Chinin osavaltiot sekä Ayeyarwaddyn suistoalue, mutta luonnonkatastrofi on koetellut koko maata.
Myanmarin hallitus ja kansainvälinen yhteisö ovat järjestäneet tulvien uhreille väliaikaismajoitusta ja muuta apua, mutta monen tulevaisuus on yhä hämärän peitossa. Kotiseuduille ei ole vielä palaamista - jos lainkaan - ja suunnitelmat mahdollisen uudelleensijoittamisen osalta ovat usean kohdalla epäselviä.
Myanmar on yksi Aasian köyhimmistä maista, jossa suuri osa väestöstä asuu maaseudulla varsin vaatimattomissa olosuhteissa. Talot on usein kyhätty lankuista ja muista saatavilla olevasta materiaalista - ne eivät kestä rankkoja luonnonmullistuksia.
Auttamista on vaikeuttanut se, että pahimmat vahingot kärsineet ihmiset ovat usein hankalasti tavoitettavissa. Myanmarin harva tieverkosto oli erittäin heikossa kunnossa jo ennen tulvia, ja monin paikoin monsuunisateet ovat vaurioittaneet sitä entuudestaan.
Elinkeinot tuhoutuivat tulvissa
Myanmar on hyvin maatalousvaltainen maa, joten viljelysmaan ja -sadon tuhoutuminen vaikuttavat vakavasti ihmisten ruokaturvaan ja toimeentuloon. Valtavat määrät kalojen ja rapujen viljelysaltaita on tuhoutunut. Monin paikoin pienten lasten ravinnon turvaaminen on suuri ongelma. Monenlaiset taudit, esimerkiksi vatsataudit, ovat erityisesti pienten lasten riesana ja dengue-tapausten määrä on ennätyksellisen korkea.
Tulvien jälkeiseen avustustyöhön ovat osallistuneet paitsi Myanmarin hallitus ja kansainväliset kehityskumppanit, myös myanmarilaiset itse niin vapaaehtoisvoimin kuin myös lahjoittamalla rahaa. Myanmarilaisilla on ollut vahva halu auttaa tulvan uhreja.
"Tämän monsuunikauden poikkeuksellisen pahat tulvat muistuttavat meitä siitä, kuinka haavoittuvainen maa Myanmar on ääriolosuhteiden ja luonnonmullistusten suhteen ", sanoo ulkoministeriön kehityspolitiikan erityisasiantuntija Maria Suokko Suomen Yangonin-yhteystoimistosta.
Rankkasateiden aiheuttamat maan- ja mutavyöryt ovat osoittaneet, kuinka laittomat ja hallitsemattomat hakkuut ovat lisänneet maan haavoittuvuutta. Toisaalta on myös ymmärretty, että Myanmarin omaa kykyä valmistautua ja reagoida luonnonkatastrofeihin on vahvistettava.
Suomi painottaa yhteistyössä Myanmarin ilmastokestävyyttä
Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa pyrkii vahvistamaan luonnonvarojen kestävää metsätaloutta kehittämällä. Yhteistyössä korostetaan ilmastokestävyyttä ja vahvistetaan yhteisöjen sopeutumiskykyä.
Toisaalta Suomi pyrkii vahvistamaan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon, myös ympäristöasioissa.
Haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten mahdollisuuksia koulunkäyntiin pyritään myös vahvistamaan.
YK:n arvioiden mukaan tulvista kärsivillä alueilla noin puolet kouluista on jouduttu sulkemaan ja yli 700 000 lapsen koulunkäynti on vaikeutunut. Lasten koulunkäynti pyritään varmistamaan monin keinoin – koulua käydään vuoroissa ja väliaikaisissa tiloissa.
Suomi on antanut Myanmariin humanitaarista apua Suomen Punaisen Ristin kautta. Elokuussa Suomi myönsi 400 000 euroa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainväliselle liitolle IFRC:lle. Tuki annettiin kehitysyhteistyöhön kuuluvista humanitaarisen avun määrärahoista.
Kirkon ulkomaanapu tukee tulvien uhreja paikallisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Hanna Päivärinta
Hanna Päivärinta työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.