Mosambik käänteen äärellä

Mosambikilla on luonnonvaroja, maataloudelle suopea ilmasto ja erinomainen sijainti. Maan tulevaisuus riippuu paljon siitä, pystyykö se tarjoamaan nuorelle väestölleen hyvää koulutusta ja elannon tuovaa työtä, sanoo Suomen Mosambikin suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen.

Suomen ja Mosambikin poliittiset suhteet ovat erittäin hyvät, sanoo suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen.

Miten kuvailisit Mosambikin tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Kansainvälisiin uutisiin Mosambikista nousee tällä hetkellä useimmin sen pohjoisen maakunnan Cabo Delgadon islamistikonflikti. Tämä viitisen vuotta sitten alkanut konflikti on edelleen suuri haaste Mosambikin hallitukselle. Konflikti on synnyttänyt myös suuren humanitaarisen kriisin ja ajanut jo noin miljoona ihmistä maan sisäisiksi pakolaisiksi.

Cabo Delgadon konfliktin vuoksi myöskään maakunnan edustan merialueilla sijaitsevien suurten kaasuesiintymien hyödyntäminen ei ole päässyt käyntiin.

Taloudellisesti Mosambikissa on tällä hetkellä aivan samoja haasteita kuin muuallakin. Venäjän hyökkäyssodan aallot ovat iskeneet tänne nousseiden polttoaine- ja elintarvikehintojen kautta. Korkea inflaatio kurittaa tietysti etenkin köyhimpiä, joita on valitettavan suuri osa väestöstä – Mosambikhan kuuluu edelleen maailman köyhimpiin maihin.

Minkälaista tukea Suomi antaa Mosambikille?

Suomi on Mosambikin pitkäaikainen kehityskumppani, ja vuosikymmenten mittaan olemme ehtineet olla monessa mukana. Tällä hetkellä tukemme keskittyy kahteen päätavoitteeseen: tasa-arvon ja kriisikestävyyden vahvistamiseen sekä opetusjärjestelmän ja oppimistulosten parantamiseen. Korostamme kaikessa työssä ihmisoikeuksia, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Tänä vuonna kehitysyhteistyön maaohjelmamme rahoitus on 15 miljoonaa euroa.

Tärkeä osa kaikkea työtämme on tiivis yhteistyö muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa opetussektorin avustamme annetaan monen avunantajan yhteisen rahaston kautta. Tämä auttaa yhdistämään voimia ja parantaa avun koordinaatiota.

Lisäksi haluan mainita suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöhankkeet Mosambikissa. Tätä aktiivista, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä on ilo seurata.

Suomen suhde Mosambikiin ei kuitenkaan ole enää vain kehitysyhteistyösuhde. Ajat ovat muuttuneet, ja myös yhteistyön kokonaiskuva on tärkeä pitää ajan tasalla. Maidemme väliset poliittiset suhteet ovat erittäin hyvät. Pyrimme myös tiivistämään maidemme välisiä kaupallistaloudellisia suhteita.

Millaisena näet Mosambikin tulevaisuuden?

Mosambikilla on tulevaisuudessaan paljon toivon elementtejä. Nuori väestö on fiksua ja uudelle avointa, kuten kaikkialla. Maalla on paljon luonnonvaroja, maatalouteen hyvin soveltuva ilmasto ja logistisesti erinomainen sijainti. Mosambikilla olisi mahdollisuus kehittää esimerkiksi matkailusektoriaan valtavasti, myös ekologisesti kestävällä tavalla.

Maan tulevaisuus riippuu kuitenkin paljon siitä, pystyykö se tarjoamaan kasvavalle nuorelle väestölleen hyvää koulutusta ja elannon tuovaa työtä. Etenkin sen tulisi turvata tyttöjen ja naisten tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, jotta maan koko potentiaali saadaan käyttöön. Ja lisäksi erittäin tärkeitä ovat hyvän hallinnon kysymykset, eli yhteisen hyvän jakaminen kaikille, ei vain eliitille. Globaalisti suuri kysymys Mosambikille ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset, sillä maa kuuluu tässä suhteessa maailman haavoittuvimpiin.

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Mosambikissa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Olen nyt ensimmäistä kertaa töissä Afrikan mantereella, ja Mosambikissa asuminen on avannut minulle ainutkertaisen mahdollisuuden tutustua planeettamme luontoon uudesta vinkkelistä sekä kuivalla maalla että pinnan alla. Vierailut luonnonpuistoihin ja sukeltaminen Intian valtameressä ovat olleet uskomattoman upeita kokemuksia.

Paikallisilta voisimme ehdottomasti oppia rentoutta ja iloisuutta. Mosambikilaiset ovat todella ystävällisiä ja lämpimiä ihmisiä. Paikallisessa WhatsApp-viestinnässä olen myös todennut, että myös me keski-ikää hipovat ihmiset voisimme huomattavasti rikastuttaa emoji- ja meemi-kulttuuriamme.


 

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumiset maista, jotka ovat Suomen tärkeimpiä kehitysyhteistyön kumppaneita. 

Teksti: Milma Kettunen