Monenkeskinen kehitysyhteistyö tehostuu verkostoitumalla
Ulkoministeriön toteuttaman analyysin mukaan YK-järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta tehtävässä kehitysyhteistyössä tulisi painottaa yhä enemmän tuloksia ja tehokkuutta.
Ulkoministeriö on tehnyt monenkeskistä kehitysyhteistyötä koskevan strategisen analyysin. Monenkeskistä on Suomen yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:n erityisjärjestöissä, sekä kehitysrahoituslaitoksissa, kuten Maailmanpankissa.
Arvion kohteena oli 29 yhteistyöorganisaatiota ja -rahastoa, joita Suomi tukee yli miljoonalla eurolla vuodessa.
Analyysissa tarkasteltiin organisaatioiden rakenteellista ja toiminnallista tehokkuutta. Strategiaa esiteltiin sidosryhmille perjantaina ministeriössä.
"Tämä analyysi on keskeinen väline monenkeskisen yhteistyön tehostamiseen", kehityspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen sanoi tilaisuudessa.
Suomi rahoittaa hyvin toimivia järjestöjä
Monenkeskistä kehitysyhteistyötä koskeva analyysi on ensisijaisesti ministeriön sisäinen harjoitus ja sen tuloksia käytetään Suomen monenkeskisen kehitysyhteistyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi.
Sipiläisen mukaan analyysin perusteella voidaan todeta, että Suomi rahoittaa riittävän hyvin toimivia organisaatioita.
"Pelkästään näiden tulosten perustella ei voi sanoa, että jollekin järjestölle tultaisiin lisäämään tai vähentämään rahoitusta. Mutta tulokset vahvistavat sen, että olemme oikealla suunnalla."
Vaikka arvion tulokset eivät automaattisesti vaikuta rahoituspäätöksiin, ne antavat perustaa päätöksenteolle. Kyse ei mistään automatiikasta, vaan rahoituspäätöksiä tehtäessä otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin organisaation tehokkuus.
Analyysi korostaa sitä, että monenkeskisessä yhteistyössä tulisi painottaa yhä vahvemmin tuloksellisuutta ja tehokkuutta.
Analyysin esitelleen neuvonantajan Maria Suokon mukaan tulokset ovat erityisen hyödyllisiä järjestöjen vaikuttamissuunnitelmien pohjaksi. Vaikuttamistyön suunnittelun kannalta on tärkeää tuntea yhteistyöjärjestöjen vahvuudet ja heikkoudet. Suunnitelmia ollaan parhaillaan tekemässä.
"Analyysin tuottama tieto on hyödyllistä vaikuttamistyön johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi", Suokko sanoi.
Analyysin tulokset osoittavat, että yhä parempi verkostoituminen on tärkeää monenkeskisen yhteistyön tehostamisen kannalta. Samoin monenkeskisen toiminnan havainnointiin kentällä ja siihen liittyvään raportointiin tulee kiinnittää huomiota.
Tulosperustaisen osaamisen vahvistamiseen sekä monen- ja kahdenvälisen yhteistyön synergioiden hyödyntämiseen maatasolla tulisi panostaa.
Suomi sitoutunut monenkeskisen kehitysyhteistyön vahvistamiseen
Suomi on sitoutunut monenkeskisen yhteistyön vahvistamiseen sekä rahoituksen että vaikuttamisen kautta. Alivaltiosihteeri Sipiläinen korosti, että kyseessä on nimenomaan analyysi eikä poliittinen linjaus.
"Analyysi antaa meille mahdollisuuden tarkastella tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta", Sipiläinen totesi.
Analyysin pohjana käytettiin muiden maiden ja maaryhmien aiemmin tekemiä arvioita, ja lisäksi ulkoministeriön omaa arviointia Suomen monenkeskisistä yhteistyökumppaneista. Se tarjoaa hyvän kokonaiskuvan Suomen monenkeskisestä yhteistyöstä.
On kuitenkin huomioitava, että analyysi perustuu kokemusperäisiin käsityksiin järjestöistä ja niiden toiminnasta tietyllä hetkellä.
Pirjo-Liisa Heikkilä