Mitä kuuluu Afganistanille ja Keski-Aasialle vuoden 2014 jälkeen?
Miten kansainvälisten joukkojen vetäytyminen Afganistanista vaikuttaa Keski-Aasian alueen turvallisuuteen, vakauteen ja kehitykseen oli aiheena ulkoministeriön seminaarissa. Sen kansainväliset pääpuhujat olivat 10 vuotta Afganistanissa ja Pakistanissa työskennellyt saksalaisdiplomaatti Thomas Ruttig ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja Miroslav Jenča.
Sota ei lopu, sen luonne muuttuu
Afghanistan Analysts Network -verkostoa johtava Thomas Ruttig viestitti, että Afganistanin sota ei lopu vuoteen 2014 vaan sen luonne muuttuu. Ruttigin mukaan Taleban jatkaa taisteluaan niin kauan kuin kansainvälisiä sotilaita on maassa. Konfliktin pitkittyminen vaikuttaa luonnollisesti myös siviileihin.
Alueellisesti Afganistanin epävakaus hidastaa maan myönteistä kehitystä ja yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa. Ruttig kuitenkin huomautti, ettei Afganistan ole pelkästään uhkien lähtömaa, vaan niitä leviää myös naapurimaista Afganistaniin.
Ruttig korosti, että Afganistanin konflikti militarisoitui jo varhain. Hän arvioi, että 95 prosenttia kansainvälisestä tuesta on mennyt sotilasoperaatioihin – sosioekonomisiin uudistuksiin tähtäävien kehityshankkeiden sijaan. Ruttig kuitenkin muistutti, että Afganistan on muutakin kuin sotilaallinen ongelma.
Afganistan Keski-Aasian maiden investointikohteena?
Turkmenistanissa sijaitsevan YK:n ennaltaehkäisevän diplomatian aluekeskuksen johtaja Miroslav Jenča kertoi, että Keski-Aasian maat näkevät Afganistanin myös mahdollisena investointikohteena. Erilaisten energiaan, kauppaan ja liikenteeseen liittyvien yhteistyöohjelmien avulla Afganistania on jo tuotu lähemmäksi sen pohjoispuolella sijaitsevaa Keski-Aasiaa. Jenča muistuttikin siitä, että on hyvä huomioida myönteisenkin kehityksen mahdollisuus Afganistanissa.
Useimmiten Keski-Aasian maat haluavat kuitenkin toimia kahdenvälisesti ja maiden keskinäinen kilpailu ajoittain estää alueellisten yhteistyöprojektien tiivistämisen. Jenčan mukaan on kuitenkin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö tukee niin Keski-Aasian maita kuin Afganistania alueellisten hankkeiden toimeenpanossa.
Keski-Aasian maat ovat hyötyneet kansainvälisen yhteisön sotilaallisesta läsnäolosta. Niiden kannalta olisikin hyödyllistä, että läsnäolo jatkuisi siviilimuodossa.
Talibanin käteen tartuttava
Molemmat pääpuhujat olivat yksimielisiä siitä, että Afganistanin sisäiselle kehitykselle ratkaisevaa ovat sosioekonomiset uudistukset ja niiden onnistuminen. Ruttig kertoi, että tämän tietää myös Taliban, joka pyrkii Afganistanin tulevien parlamenttivaalien alla vakuuttamaan afganistanilaiset siitä, että se käyttäisi valtaa vastuullisesti.
Taliban on oppinut, että mikäli se haluaa takaisin valtaan, sen on uudistuttava. Sisäpoliittisesti liike on tehnyt myönnytyksiä esimerkiksi koulutuksen suhteen, mutta ”suomalaista liberaalipuoluetta siitä tuskin on tulossa”, kuten Ruttig asian muotoili.
”Taliban on ojentanut kätensä – siihen tulee tarttua ja sitten vääntää”, Ruttig sanaili.
Ruttig ei pidä Taliban-liikkeen leviämistä Keski-Aasiaan todennäköisenä. Jenča sen sijaan ei halunnut aliarvioida Talebanin merkitystä. Hän muistutti, että Talibanin mahdollinen valtaannousu Afganistanissa saattaisi heikentää turvallisuustilannetta Keski-Aasiassa, etenkin huumausainekaupan ja islamilaisten ääriliikkeiden leviämisen myötä.
Johanna Ketola