Mitä Georgialla on tarjota suomalaisyrityksille?

Lähes sata osanottajaa osallistui ensimmäistä kertaa järjestettyyn suomalais-georgialaiseen Business Forumiin 5.6.2017 Tbilisissä. Mikä muu kuin brandy kiinnostaa suomalaisyrityksiä Georgiassa?

Suurlähettiläs ja brandy
Kuva: Tiina Parviainen

Kesäkuun alussa Tbilisissä järjestettiin ensimmäinen suomalais-georgialainen Business Forum kiertävän suurlähettilään Arja Makkosen aloitteesta. EU–Georgia Business Council oli ottanut vastuulleen käytännön järjestelyistä huolehtimisen.  Business-tapahtumaan osallistui 13 suomalaisyrityksen edustajia mm. energian, kaivostoiminnan, logistiikan, kemian ja konsultoinnin alalta Suomesta, mutta myös Kiovasta sellaisista yrityksistä, jotka hoitavat Georgian toimintoja Kiovasta. Uutta lähestymistapaa pidettiin tervetulleena konseptina.

Georgian hallintoa tilaisuudessa edustivat talouden ja kestävän kehityksen varaministeri Genadi Arveladze sekä varamaatalousministeri Revaz Asatiani.  Myös vastaperustettu suomalais-georgialainen kauppayhdistys osallistui tilaisuuteen, samoin kuin Finpron edustaja. Kaiken kaikkiaan tilaisuuteen saatiin lähes 100 osanottajaa. Toivotaan, että tilaisuus herätti kiinnostusta Suomen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ainakin Suomen mainetta niittänyt koulutusjärjestelmä ja uusiutuva energia on jo saanut georgialaisia liikkeelle.

Suomen kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasiassa Arja Makkonen avasi tilaisuuden kuvailemalla suomalaista tarjontaa ja Suomen vahvuuksia yleisellä tasolla. Georgialaisia kiinnostavista aloista mainittiin metsäteollisuus sivutuotteineen, elektroniikka ja koneteollisuus, Suomen menestys koulutuksessa ja opetusalalla, perinteinen ja modernimpi kemianteollisuus sekä Suomen nouseva innovatiivisuus.

Business Forum Georgian näkökulmasta

Talouden ja kestävän kehityksen varaministeri Arveladze kertoi Georgian nelikohtaisesta uudistussuunnitelmasta. Maan tavoitteena on uudistaa verotusta ja veroetuja, parantaa infrastruktuuria, kehittää maan hallintoa ja koulutusjärjestelmää. Suunnitelma esiteltiin vuoden 2016 alussa tarkoituksenaan tukea maan pitkäaikaista talouskehitystä. Varaministeri oli tyytyväinen EU:n ja Georgian väliseen assosiaatiosopimukseen ja siihen sisältyvään syvään ja kattavaan vapaakauppaosaan (DCFTA) ja totesi niiden taloudellisen merkityksen olevan maalle huomattava. Hänen mukaansa Suomen ja Georgian hyvät suhteet heijastuvat myös yritysten suhteisiin.

Verotuksen uudistusten on tarkoitus kannustaa yrittäjyyteen ja yksityisiin investointeihin. Georgian talous on kasvanut viime vuodet 2-5 % vuosittain, ja maa onkin nousemassa OECD:n ylimmälle kehitysmaaluokituksen tasolle ensimmäisenä alueen maista.

Infrahankkeissa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Infrastruktuuriprojektit ovat maalle tärkeitä – tulevien 3 - 4 vuoden aikana Georgia aikoo investoida 4-5 miljardia dollaria tie- ja infrastruktuurihankkeisiin, minkä varaministeri Arveladze näki tarjoavan mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Infrastruktuurihankkeillaan Georgia tavoittelee alueellisen liikenteen solmukohdan asemaa. Anaklian uusi satamaprojekti Mustanmeren rannalla täydentää Georgian roolia Silkkitien varrella. Satamaprojekti voi tarjota mahdollisuuksia suomalaisyrityksillekin. Georgia voisi myös tarjota eurooppalaisille tuotteille väylän Aasian markkinoille omien vapaakauppasopimustensa välityksellä – Georgialla on vapaakauppasopimus myös Kiinan kanssa, minkä lisäksi maa neuvottelee parhaillaan vapaakauppasopimuksista Intian ja Hongkongin kanssa.

Georgia on 2000-luvulla tehnyt systemaattisesti työtä maan liiketoimintaympäristön kehittämiseksi. Julkisia palveluja tarjoava Business House mahdollistaa kaiken byrokratian hoitamisen yhdellä luukulla, ml. uuden yrityksen perustamisen ja rekisteröinnin. Georgia haluaa kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tuodakseen vakautta ja kumppanuutta yksityiselle sektorille. Vuosina 2017–18 on tarkoitus uudistaa pääomamarkkinoita – tavoitteena on nostaa maan säästämis- ja investointiasteita. YlipäänsäGeorgia sijoittuu hyvin kansainvälisissä liiketoimintavertailuissa.Georgia on Doing Business -vertailussa sijalla 16, mikä tekee maasta Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian parhaiten sijoittuneen. Frazer Institute on Economic Freedom puolestaan sijoitti Georgian vuonna 2016 sijalle 5/150 ja Transparency Internationalin Corruption Perception -indeksissä maa sijoittuu ensimmäiseksi Itä-Euroopan maista.

Varamaatalousministeri Asatiani kertoi Georgian maataloustuotannosta, joka työllistää yli 50 % työvoimasta. Georgialle on ollut tärkeää saada maan maataloustuotteita kuten hunajaa ja lampaanvillaa EU:n markkinoille assosiaatiosopimuksen ja sen vapaakauppaosion astuttua voimaan.  Varaministeri haaveilee ”Made in Georgia” -brändin vahvistumisesta. Logistiikan ja sääntelyn kehittymisen myötä maan toivotaan voivan viedä myös hedelmiä ja lihataloustuotteita sekä enenevissä määrin Georgian kuuluisia viinejä EU:n markkinoille.

Georgian maaseutua Kuva: Arja Makkonen

Yritysten edustajat kertoivat tulevista näkymistä sekä odotuksistaan tulossa olevia uudistuksia kohtaan. Liiketoimintaympäristön vakaus, sääntely-ympäristön ennakoitavuus ja toimiva oikeusvaltio sekä koulutettu työvoima mainittiin useampaan otteeseen. Valtiolta toivottiin veroreformin yhteydessä myös kannustimia vastuullisiin toimintatapoihin mm. henkilöstöpolitiikan ja ympäristönsuojelun osalta.

Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankin (EBRD) talousanalyytikko Jan Wetzels kuvaili Georgian tarjontaa ulkomaisille yrityksille. EBRD:n näkökulmasta korostuvat maan strateginen sijainti Silkkitien varrella ja Mustanmeren rannalla sekä kehittynyt logistinen ympäristö, johon kuuluvat hyvät rautatie- ja tieliikenneyhteydet. Erikseen mainittiin maan korkeasti koulutettu ja edullinen työvoima.

Suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää Georgian vahvistuvia markkinoita tuomalla maahan esimerkiksi maataloussektorin tai kemianteollisuuden innovaatioita ja teknologiaa.

Tilaisuus huipentui mielenkiintoiseen vierailuun Sarajishvilin brandytehtaalle.

Mitä mieltä suomalaisyritykset olivat Business Forumista?

Foorumiin osallistuneiden suomalaisten yritysedustajien mukaan Suomi - Georgia Business Forum oli ensimmäinen laajempi tilaisuus Suomen ja Georgian yritysmaailmojen välillä. EU-Georgia Business Councilin järjestelyt olivat hyvät myös verkottumisen kannalta. Uusien kontaktien lisäksi tilaisuus antoi hyvän yleiskuvan suomalaisille georgialaisesta toimintaympäristöstä. Samantyyppisiä tilaisuuksia toivottiin lisää, ehkä sektoreittain järjestettynä. Tapahtumasta saatiin mukaan uusia ideoita ja parempi käsitys siitä, millaisille yrityksille ja yhteistyölle Georgiassa on tarvetta.

Suomi-Georgia Business Forum Kuva: EUGBC

Jos kiinnostuit, keneen voit ottaa yhteyttä?

Suurlähettilään TV-haastattelussa kysyttiin Suomen vahvuuksista, mitä Georgia voisi mahdollisesti tarjota Suomelle tai olisiko Suomessa käyttöä nimenomaan kauppakysymyksiin paneutuvalle diplomaatille lähetystössä. Uusi Suomi-Georgia kauppayhdistys herätti myös mielenkiintoa. Kauppayhdistyksen puheenjohtajana toimii Georgiaa hyvin tunteva Lasse Koivunen (lasse.koivunen(at)kolumbus.fi), varapuheenjohtajana Hannu Hyttinen (wainamo.productions(at)gmail.com) ja sihteerinä Maire Rinta-Kanto (maire.rinta-kanto(at)netikka.fi).

Suomen ja Georgian välisessä kauppavaihdossa on toivomisen varaa. Vuonna 2016 Suomen viennin arvo Georgiaan oli 9,7 miljoonaa euroa, tuonnin 1,3 miljoonaa euroa.

EU - Georgia Business Council Tbilisissä antaa mielellään tietoa Georgian tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille tai yrityksen perustamista Georgiaan suunnitteleville henkilöille. Heihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteella info(at)eugbc.net tai puhelimitse numeroon +995 (32) 224 21 14/15/16

European Business Association pyrkii edistämään eurooppalaisten yritysten toimintaa Georgiassa, ja kasvattamaan kauppaa ja investointeja Georgian ja Euroopan välillä. EBAn yhteystiedot ovat info(at)eba.ge,  puhelin +995 599 22 26 26.

Tbilisi Business House on juuri aloittanut toimintansa. Se on yhden luukun periaatteella toimiva elin, jonka kautta voi hoitaa kaikki yritystoimintaan liittyvät asiat. Business Houseen voi ottaa yhteyttä sähköpostitse translation(at)tbh.ge tai puhelimitse +995 322 98 24 50.

kauppa