Ministeri Virolainen luottaa kansalaisjärjestöjen työn laatuun ja tuloksiin
Kehityspolitiikan palapelissä kaikki osat täydentävät toisiaan, ja kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli, korosti kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. Ministeri tapasi ohjelmatyötä tekeviä järjestöjä uuden kauden alkaessa.
Ulkoministeriö myönsi helmikuussa ohjelmatukea 22 kehitysyhteistyötä tekevälle kansalaisjärjestölle vuosiksi 2018–2021 yhteensä 206,8 miljoonaa euroa.
Ohjelmatukikausi piteni nyt kolmesta vuodesta neljään, kuten järjestöt ovat pitkään toivoneet. Kaikki ohjelmatukea saavat järjestöt hakivat tukea yhtä aikaa, mikä vahvisti hakemusten tasapuolista käsittelyä ja prosessin läpinäkyvyyttä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen toivoi tiivistä ja avointa vuoropuhelua ulkoministeriön ja kansalaisyhteiskunnan välille. Hän kiitti kansalaisjärjestöjä niiden tekemästä työstä ja totesi luottavansa järjestöjen työn laatuun ja tuloksiin.
Mutkaton vuorovaikutus ja yhteistyö ministeriön ja kansalaisjärjestöjen kesken on tärkeää, jotta Agenda 2030 eli kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Ministeri Virolainen huomautti, että Suomessa Agenda 2030 on otettu vakavasti hallitusohjelmaa ja budjetointia myöten.
”Kun osallistuin hiljan EU:n kehitysministerikokoukseen huomasin, että kaikkialla EU:ssa ei olla ihan samassa tilanteessa”, Virolainen sanoi.
Suomen kehityspolitiikan ykköspainopiste, naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen, korostui ministerin puheenvuorossa. Virolainen kertoi itsekin nähneensä, miten kehitysmaiden naisilla ja tytöillä on monella tapaa vaikeampi edetä yhteiskunnassa kuin miehillä. Myös miehiä ja poikia tarvitaan mukaan työhön kestävien tulosten saavuttamiseksi, koko yhteiskunnan parhaaksi.
Lisäksi ministeri korosti, että kehitysyhteistyön tuloksista on tärkeä kertoa kansalaisille.
Hakemusten taso sai kiitosta
Ylitarkastaja Anu Ala-Rantala esitteli hakukierroksen vaiheita, perusteita päätöksille ja kriteereitä hyvälle kehitysyhteistyöohjelmalle. Valtaosa hakemuksista oli tasoltaan hyviä tai erinomaisia.
Ohjelmatuen valinnoissa painottuvat sellaiset kehityspolitiikan teemat, joissa järjestöillä on vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta.
Näitä ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, konfliktinratkaisu, muuttoliikkeen juurisyyt, nuoret ja demokratiakehitys.
Hyviä hakemuksia luonnehtivat toiminnan temaattinen kohdentaminen, keskittyminen järjestön omaan ydinosaamiseen ja yhteydet paikallisiin sidosryhmiin.
Uudet toimintatavat kiinnostavat
Ohjelmatukijärjestöjen yhteisen puheenvuoron esitti Solidaarisuus-järjestön toiminnanjohtaja Miia Nuikka. Hän kertasi puheessaan kansalaisjärjestöjen työn merkitystä kehitysmaiden kansalaisille:
"Järjestöt auttavat ihmisiä järjestäytymään ja vaatimaan oikeuksiaan, olipa kyse sitten tyttöjen oikeudesta käydä koulua, vesivarojen kestävämmästä käytöstä tai vammaisten ihmisten aseman parantamisesta."
Nuikka totesi järjestöjen ottavan mielellään vastaan ministerin toiveen hyvästä vuoropuhelusta ja jatkavan uudella ohjelmakaudella tiivistä yhteistyötä ulkoministeriön ja edustustojen kanssa. Monet järjestöt rakentavat kumppanuuksia myös yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
"Meille ei ole yllätys, että perinteiset tavat tehdä kehityspolitiikkaa ovat murroksessa. Monet meistä haluavat uudistua ja etsiä uusia toimintatapoja. Etelän kansalaisyhteiskuntien tarpeet ovat kuitenkin lähtökohtana", Nuikka sanoi.
Tilaisuudessa järjestöjen edustajat nostivat lisäksi esille muun muassa yhteistyön tarpeen yli kehityspolitiikan sektorirajojen, työn ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolueiden merkityksen naisten oikeuksien parantamisessa ja rahoituksen kasvattamisen mahdollisuudet vipuvaikutuksella.
Hanna Päivärinta
Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla tiedottajana.