Ministeri Hautala Tadzhikistanissa – alueellinen kehitysyhteistyö kohdentuu Keski-Aasiaan
Kehitysministeri Heidi Hautala vieraili 29.4.-1.5. Tadzhikistanissa. Keski-Aasian köyhin maa on jatkossa yksi Suomen alueellisen kehitysyhteistyöohjelman, Laajemman Euroopan aloitteen painopisteistä. Kirgisia tulee olemaan vuosina 2014-2017 toinen ohjelmointikohde.
Ministeri Heidi Hautala osallistui Dushanbessa naisten oikeuksia käsittelevään alueelliseen konferenssiin, johon osallistui edustajia kaikista Keski-Aasian maista, muun muassa Kazakstanin ja Kirgisian oikeusasiamiehet. Konferenssi oli osa Keski-Aasian oikeussektorin tukihanketta. Åbo Akademin tutkijat Kati Frostell ja Mariya Riekkinen kertoivat Suomen kokemuksista naisten syrjinnän kieltävän sopimuksen toimeenpanossa sekä henkilörekisteröinnistä. Korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti Pekka Hallberg esitteli Keski-Aasiaa koskevan oikeusvaltiokirjansa.
Konferenssin työryhmissä keskusteltiin muun muassa oikeusavun tarpeesta ja saatavuudesta, perheväkivallasta ja naisten oikeuksista avioliitossa. Suosituksia kirjattiin myös muun muassa lainsäädännön kehittämisestä ja naisten oikeuksia koskevan tiedon parantamisesta.
Vaikka moniavioisuus on kiellettyä Tadzhikistanissa, ei se rajoitu vain niihin perheisiin, joissa mies on muuttanut töihin Venäjälle tai Kazakstaniin. Ongelmat kasautuvat köyhällä maaseudulla, missä naisilta puuttuu usein henkilöpaperit. Se rajoittaa sekä taloudellista toimeliaisuutta että lasten mahdollisuuksia koulunkäyntiin.
Tadzhikistanin ihmisoikeustilanne oli esillä keskusteluissa viranomaisten kanssa sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen että ETYJin edustajien kanssa. Todettiin, miten tärkeätä on hallinto-oikeuden kehittäminen kansalaisjärjestötoiminnan helpottamiseksi sekä viranomaisten ja kansalaisten välisten kiistojen ratkaisemiseksi.
Neuvoja maatalousyhteisöille Suomen tuella
Matkan toisena tarkoituksena oli keskustella tulevasta yhteistyöohjelmasta ja tutustua jo meneillään oleviin hankkeisiin. YK:n kehitysohjelma UNDP:n toimistossa pidetyssä tilaisuudessa Tadzhikistanin oikeusministeriön ja talouskehitysministeriön varaministerit sekä runsaslukuinen YK-järjestöjen edustajisto kertoivat sekä jo olemassa olevista hankkeista että tulevista suunnitelmista.
Suomen rahoittama kauppa- ja kehityshanke (Aid for Trade) on saavuttanut konkreettisia tuloksia muun muassa Pohjois-Tadzhikistanissa sijaitsevassa Khudzhandissa. Siellä maatalouskollektiivit saavat neuvoja taloudellisesti ja ekologisesti kestävän viljelyn keinoista ja tuotteittensa viennistä ulkomaan markkinoille ilman turhia välikäsiä. Aid for Trade -toiminta laajenee jatkossa ympäri Tadzhikistania ja Kirgisiaa.
Toinen maininnan arvoinen hanke, jota jatketaan myös seuraavalla ohjelmointikaudella, on kansainvälisen työjärjestö ILO:n Decent Work-hanke, joka Tadzhikistanissa pyrkii mittavan työttömyyden ja toisaalta siirtotyöläisyyden aiheuttaman sukupuolijakauman epätasapainon aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen.
Avoimia tietokantoja kansan käyttöön
Geologian tutkimuskeskuksella GTK:lla on yhteistyöhanke paikallisen geologian laitoksen kanssa. Ministeri seurueineen kuuli laitoksella Tadzhikistanin mittavista, mutta hyödyntämättömistä, mineraalivarannoista ja siitä, millä tavoin yhteishankkeella rakennetaan tietokantaa näiden kansakunnan kehityksen kannalta merkittävistä rikkauksista.
Suomalaishankkeen lähtökohtana on mahdollisimman laaja avoimuus ja kansalaisten tiedonsaannin takaaminen. Tulevina vuosina sekä maakaasu että mineraalit voivat mullistaa Tadzhikistanin talouskehityksen. Vaarana on niin kutsuttu ”luonnonvarojen kirous” eli se ettei vauraus leviä kansalaisten ulottuville vaan jää pienen piirin haltuun. Siksi on tärkeää, että tietokannat rakennetaan mahdollisimman avoimiksi, ja niihin pääsy taataan kansalaisille.
Vierailu Tadzhikistaniin huipentui vappupäivän helikopterimatkaan Khorogiin, Vuoristo-Badakshaniin. Afganistanin rajalla sijaitseva Khorog on esimerkki eristäytyneiden pienten ja köyhien yhteisöjen pärjäämisestä sekä siitä, millä tavoin kansainvälinen yhteisö voi tukea kehitystä. Khorog tarjoaa myös esimerkin siitä, miten tärkeää Tadzhikistanin ja Afganistanin välinen rajat ylittävä yhteistyö on. Vaikkei Vuoristo-Badakshan ole mikään Strömsö, alueen väestön elinolot ovat parantuneet huomattavasti Neuvostoliiton ja Tadzhikistanin 1990-luvun sisällissodan ajoista.
Sähköä uudesta pienvesivoimasta
Tadzhikistanista 93 prosenttia on vuoristoa. Maanjäristykset, lumi- ja maanvyörymät, kuivuus ja tulvat koettelevat väestöä. Syrjäseudut ovat talvisin eristyksissä pääkaupungista, vuoristotiet käyttökelvottomia eikä rautatieverkostoa ole.
Pamir-vuorilla, Afganistanin rajaseuduilla, asuu pamiiri-kansa, joka eroaa tadzhikeista sekä etnisesti että uskonnoltaan. Pamiirit ovat ismailiitteja, maltillisia shia-muslimeja, jotka pitävät Aga Khania hengellisenä johtajanaan.
Aga Khanin hyväntekeväisyysjärjestö AKDN tukee alueen kehitystä. Se on rakennuttanut yhteistyössä useiden muiden donorien kanssa alueelle modernin sairaalan, ammattioppilaitoksen ja siltoja maiden välisen rajakaupan helpottamiseksi. Järjestö on myös rakennuttanut pienvesivoimalan, jonka tuloksena Afganistanin puolella asuva väestö saa ensimmäistä kertaa elämässään sähköä.
Ministeri Hautala seurueineen tutustui AKDN:n hankkeisiin ja vuoristoisen rajaseudun haasteisiin. Suomi on tukenut Etyjin kautta Tadzhikistanin ja Afganistanin välisen rajan turvallisuuden kehittämistä eri hankkein, muun muassa rajaturvallisuusviranomaisten kouluttamista.
Suomen alueellisen, vuodet 2014-2017 kattavan kehitysohjelman painopisteinä tulevat olemaan vihreä talous ja luonnonvarojen kestävä kehitys. Suomi kiinnittää myös huomiota demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen tukemiseen, muun muassa jatkamalla naisten, lasten ja vammaisten oikeuksien edistämistä.