Ministeri Hautala: Kehitysyhteistyö avaa kaupallekin tietä

"Toimiakseen kehitysmaissa yritykset tarvitsevat suotuisan toimintaympäristön, jossa korruptio pidetään kurissa. Tämä vaatii kehitysmaiden hallinnon vahvistamista", totesi ministeri Heidi Hautala tavatessaan toimittajia.

”On hienoa, että suomalaiset yritykset ja kansalaisjärjestöt tekevät entistä enemmän yhteistyötä. Aika hyvin yrityksissä ymmärretään, että kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen vähentää korruptiota", totesi ministeri Heidi Hautala tavatessaan toimittajia. Kuva: Salla Pietarinen

Kaupankäynti voi vähentää kehitysmaiden köyhyyttä ja auttaa niitä irti apuriippuvuudesta.

”Kauppa ja kehitys kohtaavat esimerkiksi Dar es Salaamin slummissa, jossa aloitellaan pienimuotoista yritystoimintaa”, kehitysministeri Heidi Hautala sanoi tavatessaan ulkoministeriön kehitysakatemian käyneitä toimittajia.

Ministerin mukaan polut lahja-avusta kaupallistaloudelliseen yhteistyöhön ovat olemassa.

Myös perinteistä kehitysyhteistyötä tarvitaan yhä kaupan lisäksi.

”Toimiakseen kehitysmaissa ja investoidakseen niihin yritykset tarvitsevat suotuisan toimintaympäristön, jossa korruptio pidetään kurissa. Tämä puolestaan vaatii kehitysmaiden hallinnon vahvistamista. Kaikkea tätä voidaan edistää kehitysyhteistyön keinoin”, Hautala sanoi.

Kehitysyhteistyörahoja ei sinällään käytetä yritystoiminnan edistämiseen, vaan kauppaa tuetaan aina kehitysnäkökulma edellä.

Yritykset joutuvat pohtimaan entistä enemmän, millaisten arvojen mukaan ne toimivat. Hautala kertoi tavanneensa Vietnamin matkalla suomalaisia vähittäiskaupan edustajia, jotka olivat selvittämässä tuotteidensa alkuperää.

”On hienoa, että suomalaiset yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat löytäneet toisensa ja tekevät entistä enemmän yhteistyötä. Aika hyvin yrityksissä ymmärretään, että kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen vähentää korruptiota. Suomalaiset yritykset näkevät myös entistä selvemmin, että kaupankäynnillä voidaan edistää köyhimpien ihmisten asemaa”, Hautala arvioi.

Suomalaista teknologiaa Afrikan kaivoksiin?

Kaivannaisteollisuus on huimassa kasvussa monessa luonnonvaroiltaan rikkaassa Afrikan maassa. Riskinä on, että raaka-aineiden hyödyntämisestä saatavat tulot joko virtaavat maasta ulos tai eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. Tämä kasvattaisi taloudellista eriarvoisuutta entisestään.

Hautalan mukaan suomalaisella teknologialla olisi paljon tarjottavaa Afrikan kaivostoiminnalle.

”Luonnonvarojen hallinnassa sekä niiden avoimessa ja vastuullisessa käytössä suomalaisyrityksillä on paljon osaamista. Kehitysyhteistyölläkin voisi olla tässä roolinsa”, Hautala sanoo.

Hänestä Suomi voisi olla entistä enemmän mukana uusiutuvien luonnonvarojen kuten metsien hallinnan kehittämisessä.

Avoin keskustelu tärkeää

Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on pysynyt myönteisenä tuoreen mielipidemittauksen mukaan. Entistä useampi vastaaja myös lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja.

Hautalan mukaan Suomi on edelleen sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen kehitysavussaan.

”Tavoitetta pidetään esillä kaikissa budjetti- ja kehysriihissä. Samalla EU:ssa seurataan jäsenmaiden etenemistä kohti yhdessä päätettyä 0,7 prosentin tavoiteaikataulua.”

Hautala pitää myönteisenä, että kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista keskustellaan avoimesti ja entistä enemmän.

”Myös eduskunnassa halutaan tietää, että kehitysyhteistyövarat menevät perille ja niillä saadaan tuloksia aikaan. Ulkoministeriössä kehitysavun väärinkäytöksiin puututaan heti, ne selvitetään ja väärinkäytetyt varat peritään takaisin”, ministeri Hautala sanoi.

Outi Einola-Head