Ministeri Haavisto: Suomella annettavaa kehitysmaiden koulutukseen

Suomi voisi olla mukana myös uudistamassa kehitysmaiden verotusjärjestelmiä ja tarjota käyttöön rauhanrakentamistaitojaan.

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan Suomella olisi paljon annettavaa kehitysmaiden koulutukseen ja myös ammatillisen koulutuksen edistämiseen. Erityisesti tyttöjen koulutus on Suomelle kehityksen avainkysymyksiä.

”Yhtä tärkeää on jatkaa opintietä peruskoulun jälkeen. Ammattikoulutusta tarvitsevat kipeästi esimerkiksi Pohjois-Afrikan työttömät nuoret. Somaliassa tapasin 15-vuotiaita nuoria, joiden ainoa haave oli tulla merirosvoksi ja rikastua. Kylissä tarjolla oleva ammattikoulutus antaisi paremmat eväät tulevaan elämään", Haavisto sanoi tiistaina tavatessaan toimittajia ulkoministeriössä.

Koulutus kehitysmaissa. Etelä-Afrikka. Kuva: Marja-Leena Kultanen Eteläafrikkalainen Madinieyah Harris herää joka aamu viideltä ehtiäkseen ajoissa kouluun. Wittebornen koulussa käytetään Nokian kehittämää mobiilimatikka-palvelua, jonka alkuvaiheen rahoituksesta vastasi Suomen ja Etelä-Afrikan tieto- ja viestintäteknologiaohjelma SAFIPA yhdessä Nokian ja Nokia Siemens Networksin kanssa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

"Euroopassa on jouduttu seuraamaan, kuinka nuoret afrikkalaiset hukkuvat täyteen ahdetuilla laivoilla pyrkiessään Eurooppaan. Heidän oma maansa ei pysty pitämään nuorista huolta tai tarjoamaan heille ihmisarvoista elämää.” 

Haaviston mukaan nuorten afrikkalaisten pyrkiminen Euroopan työmarkkinoille ei voi olla vain rajanvalvontakysymys.

”Heille pitää tarjota myös inhimillinen ja laillinen mahdollisuus päästä Eurooppaan tekemään töitä, joita nyt tekevät paperittomat ihmiset. EU:n ja Afrikan unionin pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä näissä kysymyksissä ja painottaa sitä, miten nuoria voisi auttaa heidän omissa kotimaissaan.”

Pahnan pohjimmaiset

Ulkoministeriössä on kiinnitetty erityishuomiota hauraiden valtioiden asemaan ja parhaillaan valmistellaan niitä koskevaa toimintaohjetta.

”Maailmassa on 10–15 erittäin haurasta valtiota, joista jo osaa tuetaan myös Suomen kehitysyhteistyövaroin.”

Ministerin mukaan Suomen rauhanrakennustaidoille olisi käyttöä, kun kansainvälinen yhteisö auttaa Somaliaa rakentamaan hallintoaan. Suomessa on myös noin 15 000 somalia ja tuhatkunta myanmarilaista, joiden asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää kehitysyhteistyössä.

Ratkaisuja kehitysmaiden markkinoille

Myös kehitysapua vastaanottavissa maissa on toimivat markkinat.

”Samassa maassa voidaan auttaa kehitysavulla köyhimpiä ja käydä kauppaa. Suomessa on paljon osaamista ja tuotteita, joille olisi kysyntää kehitysmaissa. Minulta on kysytty esimerkiksi aurinkovoimalla toimivia katulamppuja, joita ei voi varastaa. Näitäkin tehdään Suomessa”, Haavisto sanoi.

Samalla kehitysmaiden oma veronkeruu on saatava kuntoon. Haaviston mukaan myös Suomi voisi olla mukana vahvistamassa kehitysmaiden verotusjärjestelmiä.

Ministerin mukaan suomalaiset haluavat entistä enemmän tietoa kehitysyhteistyöstä.

”Avoin tieto siitä, että varat on käytetty oikein ja tehokkaasti, on kaikkien etu. Ulkoministeriössä on parannettu tiedon avoimuutta ja työ jatkuu. Nyt muun muassa kehitysyhteistyön rahoituspäätöksiä julkaistaan ministeriön verkkosivuilla.”

Outi Einola-Head

koulutus
turvallisuus