Metsien suojelu tuo selvää rahaa Nepalille
Nepal voi hyötyä metsien suojelusta koituvista päästövähennyksistä jopa 10 miljoonaa euroa vuodessa, kun se pääsi mukaan Maailmanpankin päästövähennyskokeiluun.
Lähes viidennes maailman kasvihuonepäästöistä syntyy metsäkadosta. Se on enemmän kuin esimerkiksi kuljetussektorin päästöt. Puihin varastoituu hiiltä ja kun ne hakataan, hiili karkaa ilmaan ja lisää ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Metsien suojeleminen on siis erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Silti nykyisessä YK:n ilmastosopimuksessa (Kioton sopimus) metsäsektori on jätetty miltei kokonaan pois.
Tämä halutaan uudessa ilmastosopimuksessa korjata lisäämällä siihen niin kutsuttu REDD+-mekanismi (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation). REDD+ antaa kehitysmaille mahdollisuuden saada korvausta metsiä suojelemalla syntyvistä päästövähennyksistä.
Maailmanpankki on perustanut noin 258 miljoonan euron suuruisen rahaston, jolla REDD+-mekanismia kokeillaan.
Nepal ensimmäisiä kokeilijoita
Maailmanpankki hyväksyi huhtikuussa Nepalin ohjelmaidean, jossa Etelä-Nepalin Terain tasangosta tehdään päästövähennysten kohdealue.
Suomi on tukenut WWF:ää laatimaan tarpeelliset metsäinventoinnit ja laskelmat, joiden avulla metsäkadon vähenemistä voidaan seurata Terailla. Suomi on myös rahoittanut Nepalin metsien inventointia hallitusten välisen kehitysyhteistyön kautta.
12 piirikunnasta koostuva Terai Arc Landscape -alue muodostaa neljäsosan Nepalin pinta-alasta. Suojelemalla metsiään se voi alustavien laskelmien mukaan saavuttaa noin 14 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennyksen 2015–2020 välisenä aikana. Maailmanpankin hiilirahaston asettamalla hinnalla Nepal voisi saada näinä vuosina noin 50 miljoonaa euroa päästövähennyksistään.
Ennen kuin Nepal voi hyödyntää Maailmanpankin hiilirahastoa, maan täytyy kesäkuuhun 2015 mennessä tehdä yksityiskohtainen REDD+ -suunnitelma.
Terain metsien suojelulla on ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi muita myönteisiä vaikutuksia, sillä alue tärkeä tiikerien ja sarvikuonojen suojelualue.
Suomi on tukenut vastaavien järjestelmien kehittämistä myös Sambiassa, Tansaniassa, Vietnamissa, Perussa ja Ecuadorissa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn kautta.
Seurantamekanismit ovat tärkeitä, sillä niiden perusteella kerätään tarvittavat tieteelliset todisteet, jotka määräävät minkä suuruisia korvauksia päästövähennyksistä on oikeus saada.