Mediamatkalla mallimaassa

Mediamatkalla mallimaassa

Suomi pitää hallussaan maailman sananvapausindeksin kärkisijaa jo kahdeksatta vuotta. Mikä on Suomen salaisuus? Tätä pohtivat mediamatkalle kutsutut kehitysmaiden toimittajat.

Ulkoministeriö kutsui Suomeen 21 toimittajaa kumppanimaista. Vieraat tulivat Myanmarista, Afganistanista, Nepalista, Thaimaasta, Namibiasta, Keniasta, Somaliasta, Tansaniasta, Egyptistä, Tunisiasta, Libyasta, Etiopiasta, Sambiasta, Botswanasta, Mosambikista, Nigeriasta ja Hondurasista.

Hesari2
Mediamatkalaiset tutustuivat Helsingin Sanomien ulkomaantoimitukseen. Kuva: Kirsi Pere.

Etiopialainen päätoimittaja Amare Aregawi nosti sananvapauden edellytykseksi pääsyn tietoon ja oikeuden käyttää sitä.  Näissä asioissa Suomi kelpaa malliksi muille maille.

”Toimittajan on tunnettava olevansa turvassa voidakseen tehdä työnsä rauhassa. Toisaalta median on ymmärrettävä vastuunsa ja noudatettava eettisiä toimintatapoja. Suomessa tämä kaikki näyttää toteutuvan”, arvioi Aregawi, joka on vastaperustetun Etiopian Media Councilin puheenjohtaja.

”Suomessa sananvapautta suojaavat lait toimivat ja niitä valvotaan. Myös Etiopiassa on median vapaamman toiminnan takaava lainsäädäntö, mutta sitä ei noudateta käytännössä. Ongelmamme on myös toimittajien heikko ammattitaito. Haluan edistää riippumatonta, tutkivaa journalismia maassani, ja olen aikeissa perustaa toimittajakoulun Addis Abebaan”, Aregawi kertoi.

Amare Aragawi
Amare Aregawi haluaa kouluttaa Etiopiaan parempia toimittajia.

Helsingissä teemana tiedonvapaus

Toimittajat osallistuvat Unescon Maailman lehdistönvapauden päivän tapahtumaan Helsingissä 3.–4. toukokuuta. Erillisohjelma avasi tarkemmin suomalaisen sananvapauden perinnettä. Ryhmä tutustui Suomen koulujärjestelmään, mediakenttään sekä Suomen kehitysyhteistyövaroin tehtävään sananvapaustyöhön.

Tänä vuonna vietetään pohjoismaisen painovapausasetuksen 250-vuotisjuhlaa. Siksi maailman lehdistönvapauden päivän pääteemaksi valittiin pääsy tietoon ja perusoikeudet – Access to Information and Fundamental Freedoms.

Helsingin konferenssissa pohdittiin muun muassa toimittajien turvallisuuteen, etiikkaan, yksityiseen suojaan ja vihapuheeseen liittyviä kysymyksiä.  Suomi tuki kaikkiaan yli 50 toimittajan osallistumista konferenssiin.

Mistä sananvapaus koostuu?

Pohtiessaan Suomen tilannetta vieraat painottivat pitkää perinnettä avoimena yhteiskuntana. Se takaa pääsyn tietoon. Tärkeänä pidettiin myös koulutusta, naisten tasa-arvoa, lukutaitoa ja kirjastoja. Yhteiskunnan kehitystason, demokratian ja sananvapauden väliltä löydettiin vahva linkki.

”Hallituksen on sallittava toimittajien saada tietoa kaikesta, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja siitä on voitava raportoida avoimesti. Suomessa tämä näyttää toteutuvan, Sambiassa ei. Rajoitukset koskevat erityisesti valtion mediaa, mutta myös riippumattoman median toimia säädellään, Times of Zambia –lehden toimittaja Helen Zulu” sanoi.

Helen Zulu
Helen Zulun mukaan Suomen sananvapautta voisi uhata vain yhteiskunnan sulkeutuminen, ja hän toivoi Suomen säilyttävän avoimuutensa.

”Myanmarissa lasi on edelleen puoli tyhjä”, totesi päätoimittaja ja sanavapausaktivisti Soe Myint.  "Sotilasjuntan aikana sensuuri esti kokonaan politiikkaan kohdistuvan kritiikin. Nyt ulkomaalaiset toimittajat jo pääsevät maahan, mutta mediaa sensuroidaan edelleen. Ammattitaitoisia toimittajia meillä on hyvin vähän”.

”Namibia on ollut vuosia Afrikan ykkönen sananvapausindeksissä, ja maailmanlaajuisesti 20 parhaan maan joukossa. Tästä on kuitenkin vaikea ylpeillä, kun tiedän miten vaikeissa olosuhteissa afrikkalaiset kollegamme joutuvat tekemään työtään, sanoi The Namibian –lehden toimituspäällikkö Jonathan Beukes.

Sananvapautta arabimaihin

Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroin UNESCOn sananvapaustyötä Egyptissä, Libyassa, Marokossa, Tunisiassa, Syyriassa ja Jemenissä.

Hanke on edistänyt vapaan, itsenäisen ja monitahoisen median toimintaa. Tavoitteena on auttaa maita kohti demokratiaa, kansalaisten osallistumista, ihmisoikeuksien kunnioitusta ja kestävää rauhaa. Tänä kesänä päättyvää hanketta on rahoitettu 2,3 miljoonalla eurolla vuosina 2013-2016.

Tuloksena vihapuhe on vähentynyt, ja naiset ja nuoret saavat paremmin äänensä kuuluviin mediassa. Toimittajien turvallisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota, ja toimittajiin kohdistuvat rikokset saavat entistä useammin rangaistuksen. Lisäksi Jordaniaan ja Libanoniin on perustettu tietokeskuksia maanpaossa oleville syyrialaisille nuorille.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.

Muualla verkossa