Marokon markkinoille ja eteenpäin Afrikkaan – lähetystöt palveluksessanne

Marokko on vanha markkinatalousmaa, jossa julkisella sektorilla on vahva rooli. Pohjois-Afrikan Maghreb-maista Marokon liiketoimintakulttuuri on lähinnä Eurooppaa. Alueen maihin tehdään Suomesta säännöllisesti vienninedistämismatkoja.

Marokko on yksi Pohjois-Afrikan Maghreb-maista. Maghreb on arabiankielinen nimitys Pohjois-Afrikan alueille Niilin länsipuolella. Kuva: Flickr.com / Gabriele Ferreri(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), CC by-nc 2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Marokko on pystynyt ylläpitämään vakautta alueen kuohunnasta huolimatta muun muassa hallinnon demokratisoinnilla ja perustuslakiuudistuksella. 

Euroopan unionin kanssa Marokolla on vuonna 2000 voimaan astunut assosiaatiosopimus ja parhaillaan neuvotellaan kattavammasta yhteistyösopimuksesta, DCFTA:sta (Deep and Comprehensive Free Trade Agreement).  EU on maan suurin kauppakumppani ja kaupan volyymit ovat kaksinkertaistuneet vapaakauppasopimuksen tultua voimaan.

Viime vuosina Marokon strategiana on ollut Afrikka-painotus ja maa on korostanut asemaansa porttina Euroopan ja varsinkin Länsi- ja Keski-Afrikan maiden välillä. Marokkolaiset yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Afrikkaan ja marokkolaisten pankkien sijoittautuminen alueelle on parantanut niiden liiketaloudellisia toimintamahdollisuuksia.

Mahdollisuuksia monilla eri aloilla

Marokon pitkäjännitteinen panostus kehitykseen sekä yhteistyö eri kansainvälisten ja monikansallisten toimijoiden kanssa tarjoaa kaupallisia mahdollisuuksia monilla eri aloilla.  Maassa kiinnitetään erityistä huomiota energia-alaan, mukaan lukien uusiutuvat energiamuodot, sekä cleantechiin. 

Marokon satamakaupungit sijaitsevat tärkeillä merenkulun kauppareiteillä, mikä on vauhdittanut maan tavoitteita tulla vahvaksi logistiikan osaajaksi.  Myös ICT-, liikenne-, koulutus- ja terveydenhuoltoalat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia alan toimijoille.

Marokko pyrkii useilla viisi- tai kymmenvuotisstrategioilla kehittämään ja modernisoimaan talouden rakenteita sekä luomaan lisää työpaikkoja.

Lähetystöt ja kunniakonsulit hyötykäyttöön

Alueen maihin tehdään säännöllisesti ministeri- ja alivaltiosihteerivetoisia Team Finland -vienninedistämismatkoja, jotka rakennetaan yritysten toiveiden pohjalta. Yritysten tulee olla itse hyvin aktiivisia Finpron suuntaan suunnitellessaan matkan sisältöä.

Kuten muuallakin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueella myös marokkolaiset arvostavat pitkiä liikesuhteita ja henkilökohtaista kontaktia.  Luottamuksellisen suhteen rakentamiseksi verkostot ovat elintärkeitä.

Suomen suurlähetystöt voivat antaa arvovaltapalveluja ja auttaa ovenavauksessa Marokon markkinoille. Tieto suomalaisen yrityksen vientiponnisteluista Marokossa on hyvä saattaa suurlähetystön tietoisuuteen, koska suurlähettiläs ylläpitää yhteyksiä monien eri tahojen edustajiin.

Suomella on Marokossa viisi kunniakonsulia (Agadir, Casablanca, Marrakesh, Safi ja Tanger).  He ovat pitkään liike-elämässä toimineita yhteiskunnassa arvostettuja henkilöitä, joilta on mahdollisuus saada tietoa ja arvioita esimerkiksi partneria etsittäessä tai yleensä liiketoimintaympäristöstä. Tulee kuitenkin huomioida se, että kunniakonsulit toimivat vapaaehtoisella pohjalla ja omalla budjetillaan ilman kustannusten korvaamista Suomesta.

Tarjolla osaavaa työvoimaa

Ulkomaisten investointien määrä Marokossa on muutamassa vuodessa nostanut Marokon kolmanneksi suurimmaksi ulkomaisten investointien kohteeksi Afrikassa.  Maan houkuttelevuus perustuu osaavaan työvoimaan, hyvään infrastruktuuriin, kustannuskilpailukykyyn sekä vakaaseen liiketoimintaympäristöön.

Marokko käyttää taloutensa kilpailukyvyn vahvistamisessa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus-malleja (PPP) ja kysyy niiden toteuttamiseen kilpailukykyisimpiä ulkomaisia yrityksiä. Peruskoulutettua työvoimaa on tarjolla, mutta yrityksiltä toivotaan panostusta työntekijöiden ammattikoulutukseen.

Marokossa kuninkaan asema on vankka, ja monet talouselämän strategiat, kuten uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen, ovat kuninkaan aloitteita.  Elinkeinoelämää on saatu monipuolistetuksi; maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on n. 15 %, teollisuuden 32 % ja palveluiden 53 %.

KAUPPA

Päävientimaat 2012 Ranska (21 %), Espanja (17 %), Intia (5 %), Brasilia (5 %), Yhdysvallat (5 %)

Päävientituotteet fosfaatit, lannoitteet, maataloustuotteet, tekstiilit, kalataloustuotteet, elektroniikka, autot

Vienti 2013 16,78 USD

Tuonti 2013 38,66 USD, Päätuontimaat: Espanja 13 %, Ranska 12 %, Yhdysvallat 7 %, Saudi-Arabia 6 %, Kiina 7 %, Italia 5 %, Venäjä 5 %, Saksa 5 %

TALOUS

BKT (mrd USD) 104,8

BKT (USD/asukas) 5 500

BKT kasvu 2013 4,4 %

Inflaatio 2013 2,5 %

Julkinen velka % BKT:sta 2013 76,9 %

Transparency International korruptioindeksi 
88. sija 176 maasta

Taloussektorit (osuus BKT:sta) 
maatalous 15,1 %, teollisuus 31,7 %, palvelut 53,2 %

Tässä palvelussa myös:

Muualla verkossa: