Malesian talous lähtee parlamenttivaaleihin suotuisassa asennossa; kasvu viiden prosentin vauhdissa. Kotimainen kysyntä ja vienti pysyvät kasvun ankkureina. Tuleva hallitus perii tiettyjä Malesian talouden rakenteellisia ongelmia, kuten riippuvuuden matalapalkkaisesta vierastyövoimasta ja palkkojen hitaan kasvun.
Hallituskauden tilinpäätös
Nykyinen hallitus on päättyneellä viisivuotiskaudellaan onnistunut pitämään Malesian talouden verraten vankoilla raiteilla. Vuosina 2014–2016 talous notkahti paljolti raakaöljyn arvonalennuksen vuoksi, mutta viime vuonna talous kasvoi jälleen yli odotusten, 5,9 prosenttia. Kasvu on yhdistelmä vientimarkkinoiden vetoa ja kotimaista kysyntää. Palvelusektori kasvaa tällä hetkellä nopeimmin. Valtion sijoitusyhtiö 1MDB:hen liittyvät korkean tason korruptioepäilyt on saatu kotimaassa pitkälti tyynnytettyä, mutta kansainväliset tutkinnat jatkuvat. Raakaöljyn barrelihinta on palautunut 70$:n tuntumaan. IMF laskee kuluvan vuoden talouskasvuksi 5,3 prosenttia, Malesian keskuspankki 5,5–6,0 prosenttia.
Hallitus perui vuonna 2015 bensiinisubventiot ja asetti uuden 6 prosentin arvonlisäveron, mikä toi valtiolle kaivattuja tuloja öljyn laskusuhdanteen aikana. Valtio on ollut viime vuodet säästökuurilla, ja julkinen alijäämä on supistunut 3 prosenttiin. Supistamista on määrä jatkaa tänä vuonna 2,8 prosenttiin. Maan keskuspankki nosti tammikuussa ohjauskoron 3,25 prosenttiin, mikä on nostanut valuutan arvoa. Keskuspankki laskee koko vuoden talouskasvuksi 5,5–6 prosenttia , Maailman valuuttarahasto IMF 5,3 prosenttia.
Opposition eriävä mielipide maan talouden tilasta
Käsillä oleviin parlamenttivaaleihin valmistautuvalla oppositiokoalitiolla on toinen näkemys kansantalouden hyvinvoinnista. Sen mukaan elinkustannukset ja asuntojen hinnat ovat viime vuosien ajan kasvaneet kohtuuttomasti, eivätkä palkat ole pysyneet mukana. Talouskasvusta hyötyy vain pieni osa kansasta. Mainitun arvonlisäveron katsotaan rasittaneen vähävaraisimpia kohtuuttomasti. Progressiivisen tuloverotuksen vuoksi vain noin 15–20 prosenttia työväestöstä yltää palkoille, joista tuloveroa peritään. Oppositio ei ole unohtanut korruptiokohuja, vaan pitää niitä vakavina kansantaloudellisina uhkina. Valtionvelka on 51 prosenttia BKT:sta — opposition mielestä hälyttävän paljon, hallituksen mielestä maltillisesti. Opposition mukaan todellinen velka on korkeampi, sillä viralliseen laskutapaan ei liitetä valtionyhtiöiden velkoja.
Infrarakentaminen ei hyydy
Käynnissä olevista lukuisista infrahankkeista mainittakoon pääkaupunkiseudun juna- ja metroverkoston laajentaminen, Malesian niemimaan leveyssunnassa halkaisevan rautatien rakentaminen, satamalaajennukset, Sabahin ja Sarawakin yhdistävän moottoritien pystyttäminen ja Johoriin nouseva RAPID-öljynjalostamo.
Kuala Lumpurin ja Singaporen välinen lentoyhteys todettiin hiljattain maailman vilkkaimmaksi reittilentoyhteydeksi. Vuoden lopussa on määrä käynnistää kaupunkien välisen luotijunayhteyden rakentaminen. Kaikki mainitut hankkeet etenevät, ellei uusi hallitus katso toisin.
Innovaatioiden ja tuottavuuden perässä
Nykyinen hallitus on koko viisivuotiskautensa toistanut, että Malesia pyrkii eroon epäterveellisestä riippuvuussuhteesta matalapalkkaiseen ulkomaiseen työvoimaan, joka pitää osaltaan palkkoja alhaalla. Laillisten matalapalkkaisten vierastyöläisten lukumäärä on parin miljoonan tuntumassa. Laittomien työläisten määrää on vaikea arvioida, mutta se lienee ainakin tuplaten laillisiin nähden. Tuottavuuden ja innovaatioiden tarve toistuu jokaisessa hallituksen juhlapuheessa. Maailmanpankin mukaan Malesia saavuttaa korkean tulotasomaan statuksen 2020-luvun ensimmäisinä vuosina, kun maan alkuperäinen tavoite on asetettu vuoteen 2020.
Tosiasia on, että puolet malesialaisista tienaa edelleen noin 420 euroa tai sen alle kuukaudessa. Kourallinen valtionyhtiöitä hallitsee huomattavan isoa osaa Malesian taloudesta, ja uskottavan väitteen mukaan nämä hyötyvät nykyisestä talouskasvusta enemmän kuin pienet ja keskisuuret yrittäjät. Minimipalkka on alhainen, noin yhden euron tunnilta.
Tyynenmeren kauppasopimus allekirjoitettavaksi
Australia, Brunei, Kanada, Chile, Japani, Meksiko, Uusi-Seelanti, Peru, Singapore, Vietnam ja Malesia allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen Tyynenmeren kauppakumppanuussopimuksesta (CP TPP). Sopimus kattaa noin 13 prosenttia maailmantaloudesta. Joukosta on poissa Yhdysvallat, jonka presidentti Trump veti alkuperäisestä TPP-sopimuksesta pois ensitöinään.
Neuvotteluprosessin vieminen eteenpäin ilman Yhdysvaltoja on kauppapoliittinen voimannäyte siitä, että Aasian-Tyynenmeren maat uskovat vapaan kaupan kannattavuuteen aikana, jolloin rajat ylittävän kaupankäynnin perusolettamukset haastetaan. Pienehkönä avotaloutena Malesia on riippuvainen ulkomaankaupasta. CP TPP astuu voimaan, kun kansalliset ratifiointitoimet valmistuvat.
EU:n ja Malesia kiista palmuöljystä
EU on päivittämässä uusiutuvan energian käyttöä koskevaa direktiiviä (RED), minkä yhteydessä palmuöljy saatetaan poistaa biopolttoaineiden raaka-aineeksi kelpaavien kasvien joukosta aiemmin kuin muut kasviöljyt. Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuun puolivälin täysistunnossaan direktiiviin ehdotetut muutokset. Päätös koskee ainoastaan biopolttoaineita, eikä koske muuta palmuöljyvientiä. Asia on määrä ratkaista unionin ns. trilogimenettelyssä (Euroopan neuvosto-parlamentti-komissio) kesäkuukausien aikana. Malesia on protestoinut EU:n aloitetta vahvasti, ja myös Suomen Malesian-suurlähetystö vastaanotti palmuöljyviljelijöiden edustajista koostuvan mielenosoitusdelegaation vuoden alussa.
Talous vaaliohjelmien kovassa ytimessä
Hallituskoalitio Barisan National lupaa osana tuhtia vaaliohjelmansa kolme miljoonaa uutta työpaikkaa, uuden minimipalkan, vähävaraisimpien tukisummien noston sekä halvempia asuntoja. Naisten asettumista työelämään on määrä helpottaa. Yksi oppositiokoalitio Pakatan Harapanin lupauksista on poistaa mainittu arvonlisävero. Oppositio laajentaisi vähävaraisimpien tukia yleisesti ja toisi bensiinituet takaisin. Oppositio nostaisi minimipalkkaa niin ikään ja pyrkisi vakauttamaan peruselintarvikkeiden hinnat. Molemmat koalitiot lupaavat tervehdyttää maan riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta. Oppositio tutkisi Kiinasta tulevat suuret sijoitukset nykyistä tarkemmin, kun taas hallitus näkee Kiinan-kumppanuuden luonnollisena ja tärkeänä suhteena myös tulevaisuudessa.
It´s the economy
Hallituskoalitio on oikeassa siinä, että viime vuosien aikana on tehty monta oikeaa ratkaisua kansantalouden kestävyyden kannalta. Oppositio on oikeassa siinä, että vahva talouskasvu ei ole ollut inklusiivista. Kulman takana olevat parlamentti- ja osavaltiovaalit voi nähdä kansanäänestyksenä maan talouden tilasta. Uuden hallituksen on löydettävä keinot kasvaneiden elinkustannusten taklaamiseen. Väestön ikääntyminen on toinen ohittamaton vastustaja.
Ulkomaisen yrityksen kannalta lienee turvallista ennustaa Malesian pysyvän suotuisana bisnesympäristönä vaalien jälkeenkin — vaalituloksesta riippumatta.
Teemu Laakkonen, Ulkoasiainsihteeri, Suomen Malesian-suurlähetystö