Mahatma Gandhin patsas Helsinkiin

Helsinki liittyi 20. syyskuuta niiden monien eurooppalaisten ja muiden maanosien kaupunkien joukkoon, joissa on omistettu muistomerkki Intian itsenäisyysliikkeen johtajalle Mahatma Gandhille. Allotrianpuistossa paljastettiin tunnetun intialaisen kuvanveistäjän Gautam Palin tekemä pronssifiguuri, joka esittää Gandhia luonnollisessa koossaan vuoden 1930 suolamarssilla.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ja Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar osallistuivat Mahatma Gandhin patsaan vihkimistilaisuuteen Allotrianpuistossa Helsingissä yleisön ympäröimänä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto ja Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar osallistuivat Mahatma Gandhin patsaan vihkimistilaisuuteen Allotrianpuistossa Helsingissä perjantaina 20.9.2019.

Gandhi syntyi 2. lokakuuta 1869. Patsas on Intian hallituksen lahja Suomen valtiolle Gandhin syntymän 150-vuotisjuhlavuonna. Kuluvana vuonna juhlistetaan myös Suomen ja Intian diplomaattisuhteiden seitsemää vuosikymmentä.

Suolamarssi oli vuonna 1930(Linkki toiselle web-sivustolle.) Intiassa(Linkki toiselle web-sivustolle.) järjestetty väkivallaton(Linkki toiselle web-sivustolle.) mielenosoitus(Linkki toiselle web-sivustolle.). Marssin aloitti Mahatma Gandhi(Linkki toiselle web-sivustolle.), ja siihen otti osaa arviolta 60 000 ihmistä, jotka marssivat 380 kilometriä vastustaakseen brittihallinnon määräämää suolaveroa. Suolamarssin ansiosta maailman huomio kiinnittyi Intiaan ja itsenäisyysliikkeestä uutisoitiin ensimmäistä kertaa laajasti.

Intia itsenäistyi 15. elokuuta 1947. Gandhi sai nauttia elämäntyönsä täyttymyksestä vain puoli vuotta, sillä hän joutui salamurhaajan uhriksi 30. tammikuuta 1948.

Gandhin patsaan paljastustilaisuudessa puhuivat Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar (oik.) ulkoministeri Pekka Haavisto (vas.) ja apulaispormestari Pia Pakarinen. Kuvassa myös Intian Suomen suurlähettiläs Vani Rao.
Gandhin patsaan paljastustilaisuudessa puhuivat Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar (oik.) ulkoministeri Pekka Haavisto (vas.) ja apulaispormestari Pia Pakarinen (toinen vas.). Kuvassa myös Intian Suomen suurlähettiläs Vani Rao.

Gandhin nimi iskostui pysyvästi maailman tietoisuuteen Intian itsenäisyyden yhtenä perustajana, kansakunnan isänä ja väkivallattoman vastarinnan opin eli satyagrahan kehittäjänä. Hän kuuluu maailmanhistorian suurten kansanjohtajien joukkoon.

Gandhi ei pitänyt termistä “passiivinen vastarinta”, koska hän taisteli aktiivisesti pahuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa vastaan. Hän piti tärkeänä, että tässä taistelussa ei käytetä niitä keinoja, joita hän vastustaa.  Hänen taktiikkansa oli rehellisyys, avoimuus, väkivallattomuus, valistus, vapaaehtoinen köyhyys, median taitava hallinta ja ilmiömäinen kurinalaisuus.

Gandhi on tunnettu osuvista aforismeistaan, joista yksi on kirjoitettu Helsingin patsaan jalustan laattaan: Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie. Gandhin viisaus on säilyttänyt ajankohtaisuutensa nykyisellä ilmastonmuutoksen, ympäristön pilaantumisen ja vihapuheen aikakaudella. Patsas on myös uusi kiintopiste Suomen kasvavalle intialaisyhteisölle. Säiden salliessa sen ympärillä voidaan järjestää vaikka joogatapahtumia.

 

Patsas esittää Mahatma Gandin luonnollisen kokoisena pronssifiguurina. Patsaan ympärillä tilaisuuteen osallistuneita ihmisiä.
Pilvisestä säästä huolimatta tilaisuudessa oli lämmin tunnelma. 

Suomi otti Intian lahjan kiitollisuudella vastaan. Helsingin kaupunki ansaitsee tunnustuksen siitä, että se tarjosi patsaalle arvoisensa paikan ja teki tarpeelliset perustustyöt. Patsaslahjan antamisesta ja vastaanottamisesta on tehty sopimukset valtion toimijoiden ja kaupungin välillä sekä Intian suurlähetystön ja ulkoministeriön välillä.

Kuvat: Jukka Lehtinen