Maan rekisteröinti parantaa toimeentuloa Sansibarilla
Omistussuhteiden virallistaminen on auttanut maakiistojen ratkaisussa ja lisännyt ihmisten mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan. Taustalla on Suomen ja Sansibarin pitkä yhteistyö, joka nyt tuottaa konkreettista tulosta.
Sansibarilla tarve maan rekisteröinnille on suurempi kuin koskaan. Pääsaarten Ungujan ja Pemban väkiluku on muutaman vuosikymmenen aikana kaksinkertaistunut. Tansanialle kuuluvia saaria asuttaa tällä hetkellä jo 1,3 miljoonaa asukasta.
Kontrolloimattomasti leviävät taajamat ja nopeasti kasvava turismi lisäävät maahan kohdistuvia paineita. Ilman virallisia rekisteröintitodistuksia maanomistus ei ole turvattu ja konflikteja syntyy.
”Maarekisteröinnillä on äärimmäisen suuri merkitys Sansibarin kehitykselle, sillä se auttaa selkeyttämään ja turvaamaan ihmisten omistusoikeuden maahansa”, sanoo Smole II -projektia vetävä Andy Smith.
Hän muistuttaa, että Maailmanpankki on listannut luotettavan maarekisteröinnin yhdeksi taloudellisen kehityksen tärkeimmäksi peruspilariksi ja yhtälailla ratkaisuksi maakiistoihin, jotka yleensä juontavat maanomistukseen liittyvistä epäselvyyksistä.
Sansibarin kaltaisella pienellä saarella maan merkitys korostuu entisestään.
”Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että maan arvo ymmärretään ja sitä hallitaan asianmukaisesti ja kestävästi”, Smith painottaa.
Hänen mukaansa Suomen valtion monivuotinen tuki Sansibarin hallinnolle on ollut välttämätöntä systemaattisen rekisteröinnin käynnistämiselle. Osaamista on siirretty maarekisteröinnistä vastaaville viranomaisille kouluttamalla henkilökuntaa ja rakentamalla tarvittava tietotekniikka.
Tiedonpuute hidastaa maarekisteröintiä
Tällä hetkellä järjestelmällinen rekisteröinti on käynnissä yhtä aikaa seitsemällä alueella, joista neljä sijaitsee Ungujan ja kolme Pemban saarilla.
Vuoden takaisen lanseerauksen jälkeen rekisteröinti ei käynnistynyt aivan niin sujuvasti, kuin oli tarkoitus.
”Emme ole päässeet alun perin asettamaamme tavoitteeseen, mutta alkuvaikeuksien jälkeen rekisteröinti edistyy jo paremmin. Tällä hetkellä maanmittauksella saadaan läpikäytyä noin 300–500 tonttia kuukaudessa”, kertoo maarekisterinhoitaja Mwanamkaa Abdulrahman Mohammed.
Varsinaista rekisteröintiä edelsivät pilottihankkeet pääkaupungissa Stone Townissa, sen taajama-alueella Ngambossa ja Pemban pääkaupungissa Chake Chakessa vuosina 2008 ja 2009. Tulokset jäivät kuitenkin odotettua vähäisemmiksi.
Yksi suurimmista ongelmista oli ihmisten tiedonpuute; he eivät osallistuneet prosessiin, koska eivät ymmärtäneet rekisteröinnin merkitystä ja pitivät sitä liian monimutkaisena. Vain puolet asukkaista saapui hakemaan lainhuutoa tontilleen.
“On muistettava, että maarekisteröinti on sansibarilaisille täysin uusi ajatus”, korostaa Shawana Soud Khamis, rekisteröinnin toteuttamisesta vastaava virkamies.
Viime vuosien aikana tiedottamiseen on panostettu järjestämällä televisio- ja radiokampanjoita sekä julkisia tilaisuuksia, joissa asukkaille kerrotaan maarekisteröinnin merkityksestä ja siitä, kuinka he voivat itse osallistua prosessiin.
Tietoa on jaettu myös kouluttamalla kyläjohtajia ja paikallisia toimittajia. Khamis sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että tietotaso on nyt selvästi parempi kuin aiemmin.
”Ihmiset aktivoituvat ymmärtäessään, miten voivat itse hyötyä rekisteröinnistä”, Muhammed sanoo.
Maarekisteröinnillä on suora yhteys kehittyvän talouden tukemiseen, sillä se tarjoaa ihmisille mahdollisuuden hyödyntää omistamaansa maata taloudellisesti.
Rekisteröity omistusoikeus mahdollistaa maapalstan ostamisen tai myymisen, ja omistusoikeutta vastaan voi hakea pankista lainaa esimerkiksi yritystoiminnan aloittamista varten.
Sirpa Pietilä