Maailmanpankki ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan
"Maailmanpankki ei pysty nostamaan kehittyviä maita köyhyydestä, jos se ei puutu ilmastonmuutokseen", sanoo Maailmanpankin varapääjohtaja Rachel Kyte. Maailman suurin kehitysrahoituslaitos keskittyy toiminnassaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Rachel Kyte alkoi tiedostaa ilmastonmuutoksen uhat jo 1980-luvun lopussa toimiessaan eri poliittisissa nuorisoliikkeissä ja ympäristöjärjestöissä. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin hän johtaa Maailmanpankin ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
"Nuorena radikaalina en ikinä uskonut päätyväni työskentelemään Maailmanpankille", kokenut kehitysasiantuntija Kyte toteaa.
Maailmanpankki mukaan ilmastotalkoisiin
Kyte aloitti Maailmanpankin varapääjohtajana ja ilmastonmuutoksen erityislähettiläänä vuoden 2014 tammikuussa vajaan pari vuotta aikaisemmin nimitetyn uuden pääjohtajan Jim Yong Kimin pyynnöstä.
Uudistusmielisen Kimin johdolla Maailmanpankin ydintehtäviksi määriteltiin äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Kehittyvien maiden rahoitusta alettiin kohdistaa yhä enemmän energiaturvan, terveyden ja koulutuksen parantamiseen suurten infrastruktuuristen hankkeiden sijaan.
Samalla ilmastonmuutoksen torjumisesta tuli kaikkea pankin toimintaa läpäisevä periaate.
"Maailmanpankissa on ymmärretty, että ilmastonmuutos ei ole pelkkä ympäristöuhka. Sen torjuminen on edellytys kestävälle taloudelle ja köyhyyden vähentämiselle", Kyte kertoo.
Maailmanpankki on osoittanut ottavansa ilmastonmuutoksen tosissaan. Vuonna 2013 se ilmoitti lopettavansa hiilivoiman tukemisen kehittyvissä maissa ja pyrkivänsä kaksinkertaistamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden koko maailman energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.
Suunnanmuutoksen vaikutukset näkyvät nyt myös pankin rahoituspäätöksissä. Fiskaalisen vuoden 2013 budjetista yli 22 prosenttia suunnattiin kehitysohjelmiin, jotka tähtäsivät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai sen vaikutuksiin sopeutumiseen. Hiilivoimaa ei tuettu lainkaan.
Kyten mukaan Maailmanpankki on kuitenkin suhteellisen pieni toimija ilmastonmuutoksen kokoisen haasteen edessä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää huomattavasti suurempia investointeja.
”Toinen iso tehtävämme on pyrkiä vaikuttamaan muihin julkisiin ja yksityisiin rahavirtoihin, jotta niitä saataisiin suunnattua enemmän kestävään kehitykseen. Keskeisiä keinoja tähän ovat hiilen korkeampi verotus ja päästökauppa.”
Irtautuminen menneisyyden taakasta
Maailmanpankkia on myös kritisoitu sen yksipuolisesta kehityskäsityksestä. Pankin toimintaa ovat aikaisemmin ohjanneet uusliberalismin oppien mukaiset toimenpiteet, joihin kuuluu kehittyvien maiden talouksien vapauttaminen ja valtion roolin minimoiminen.
Moni muistelee vieläkin Maailmanpankin 1980-luvun rakennesopeuttamisohjelmia, jotka olivat köyhyyden vähentämisen kannalta ristiriitaisia.
"Maailmanpankki ja sen lähestymistapa kehitykseen on muuttunut valtavasti viimeisen 10–20 vuoden aikana. Nyt ymmärrämme paremmin kansainvälisten markkinoiden toimintaa ja julkisen sektorin merkitystä köyhyyden vähentämiselle", Kyte kertoo.
Kyte määrittelee nykyisen Maailmanpankin niin, että sen tehtävänä on tarjota kestävän kehityksen mukaisia ratkaisumalleja ja lainoituksia itsenäisille valtioille, jotka päättävät itse omista toimistaan.
Myös ilmastonmuutos on pakottanut pankin muuttamaan toimintaansa keskeisesti.
"Globaali talousjärjestelmä on kyvytön luomaan vaurautta kaikille niin kauan kun se on liian riippuvainen hiilidioksidipäästöistä", Kyte sanoo.
Maailmanpankin uusi hiiletön energia- ja ilmastopolitiikka sekä uutta tietoa tuottaneet raportit ilmastonmuutoksen tuhoisista seurauksista ovat saaneet kehuja myös pankin kovaäänisimmiltä kriitikoilta.
Miten ilmastonmuutos torjutaan?
Kytella on selkeä näkemys siitä, miten jatkuvasti kiihtyvä ilmastonmuutos on vielä mahdollista torjua.
"Ilmastonäkökulma pitää huomioida niin talous-, verotus- kuin liikennepolitiikassamme. Myös elämäntapojemme pitää rakentua kestävämmälle pohjalle. Nyt keskustelua ei käydä, koska valtiot eivät ota ilmastonmuutosta tosissaan"
Lisäksi YK:n uudet kehitystavoitteet vuoden 2015 jälkeiseen aikaan pitää muotoilla ilmastonmuutoksen ehdoilla. Ilman sen huomioimista muita kehitystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa.
Muutoksen käynnistäjänä Kyte korostaa poliittisen rohkeuden merkitystä. Nyt sille olisi mahdollisuus, etenkin kun kaikki teknologiset ratkaisut ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat olemassa.
Esimerkillisenä toimintana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa Kyte nostaa esille erityisesti Saksan päätöksen siirtyä kokonaan pois fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käytöstä.
Niklas Mäkinen