Lapsen oikeudet kohenevat monissa Suomen kumppanimaissa

Lapsen oikeudet kohenevat monissa Suomen kumppanimaissa

20. marraskuuta on virallinen lapsen oikeuksien päivä. Unicefin julkistama The State of the World´s Children –raportti kertoo menestyksistä ja menetyksistä. Suomen kumppanimaista monissa on saatu näkyviä tuloksia lasten oikeuksien parantamisessa, vaikka työtä on vielä tekemättä. 

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20. marraskuuta 1989. Lapsen oikeuksien yleissopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla "ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään" katsomatta” (LOS 2. artikla). Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. 

Lapsia Dhadingissa Keski-Nepalin kukkula-alueella. Kuva: Marja-Leena KultanenNepalissa yhä useampi tyttö pääsee kouluun. Kuvan tytöt asuvat Keski-Nepalin kukkula-alueella Dhadingissa. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Unicef tarkastelee sopimuksen toteutumista vuosittaisessa raportissaan vakiintuneiden mittareiden avulla. Tarkastelun kohteena ovat lapsikuolleisuus, koulunkäyntimahdollisuudet, lasten suojelu, naisten oikeudet ja elinolot, hiv/aidsin esiintyminen, maan taloudellinen kehitys, terveys sekä ravitsemus. 

Myös kaikki YK:n vuosituhattavoitteet koskevat joko suoraan tai välillisesti myös lasten oloja ja auttavat hahmottamaan lapsen oikeuksien tärkeyden.

Nepalille hatunnosto pikkulasten kuolleisuuden vähentämisestä

Neljännen vuosituhattavoitteen päämääränä on vähentää merkittävästi lapsikuolleisuutta. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus on kattava mittari, joka kertoo lasten oikeuksien toteutumisen lisäksi paljon maan oloista ja kehityksestä yleensä. Yli 80 prosenttia kaikista kuolemista tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. 

Kolmasosassa vähiten kehittyneistä maistalapsikuolleisuus on alentunut vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Näihin kuuluvat Suomen kumppanimaat Nepal, jossa kuolleisuus on alentunut yli 50 prosenttia, sekä Mosambik ja Kenia, joissa kuolleisuus on alentunut yli 40 prosenttia.

Suomen kumppanimaista Nepal on onnistunut erinomaisesti tässä tavoitteessa: vuodesta 1990 lapsikuolleisuus on vähentynyt 61 prosentilla. Hyvin ovat pärjänneet myös Nicaragua ja Vietnam. Afrikan maista kiitoksen ansaitsee Mosambik. Sen sijaan työtä riittää esimerkiksi Keniassa, jossa lapsikuolleisuus on 90-luvun alun jälkeen lähtenyt uudelleen nousuun. 

Unicefin mukaan aliravitsemus on syynä kolmasosaan lapsikuolemista. Niissä maissa missä lapsikuolleisuus on kasvanut tai pysynyt ennallaan, taustalla on usein korkea hiv-epidemia tai konflikti, toteaa neuvonantaja Heli Mikkola. Hän vastaa lasten ja nuorten sekä hiv/aids-kysymyksistä kehityspoliittisella osastolla. Korkea lapsikuolleisuus on myös yhteydessä korkeaan äitikuolleisuuteen. 

Yhä useampi lapsi pääsee kouluun

YK:n toinen vuosituhattavoitteen tähtäimenä on, että vuoteen 2015 mennessä kaikki lapset voisivat käydä ala-asteen loppuun. Suomen kumppanimaista maininnan ansaitsevat Tansania, Etiopia, Mosambik ja erityisesti Kenia. 

Kenian menestystä selittää Mikkolan mukaan osittain se, että koulunkäynti on siellä ilmaista. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut kouluun pääsyyn. ”Laatua onkin sitten vaikeampaa arvioida: luokkakoot voivat olla suuria ja kustannuksia tulee edelleen koulupuvuista, oppimateriaaleista ynnä muusta”, Mikkola muistuttaa. 

Nepalin merkittävin parannus on ollut saada tytöt kouluun, jossa on onnistuttu hyvin. Mikkola täsmentääkin, että Nepalissa Suomi on panostanut kaksikieliseen opetukseen, jolloin myös etniset ryhmät on saatu mukaan. Suomi on tukenut opetussektorin toimintaa myös Mosambikissa. Nicaragua ja Vietnam kuuluvat niihin maihin, joissa koulunkäyntiprosentit ovat korkeat ja niiden ennustetaan yltävän tavoitteeseen eli vuosituhatennuste ala-asteen päättävistä on 100 %. 

Jokaisella oikeus turvalliseen lapsuuteen

”Lasten suojelu on asia, josta on pitkään ollut heikoiten tilastotietoa saatavilla, mutta Unicef tekee tärkeää työtä tilanteen parantamiseksi”, toteaa Mikkola. Keskeisiä ongelmia ovat muiden muassa väkivalta, hyväksikäyttö, lapsiavioliitot ja lapsityövoima. Lapsityöhön turvaudutaan edelleen runsaasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja siis myös Suomen kumppanimaissa. Karkeasti arvioiden se prosenttimäärä lapsista, joka puuttuu ala-asteen käyneistä, näkyy lapsityövoiman prosenttiarvioissa. 

Syntymän rekisteröinti on Unicefin ajamien lapsen perusoikeuksien keskiössä. Se on lähtökohta jokaisen lapsen perusoikeudelle identiteettiin ja olemassaoloon. Raportti maailman lasten tilasta 2009 esittelee Suomen kumppanimaan Vietnamin yhtenä ansioituneena rekisteröinnin parantajana. 

Mikkolan mielestä tätä selittää se, että maassa on hallituksen poliittisen tahdon lisäksi ollut pitkään syntymärekisteröintiä tukevia kehitysyhteistyöhankkeita, jotka ovat vieneet asiaa eteenpäin. Aikuisväestön lukutaito, vanhempien saama informaatio syntymärekisteröinnin tärkeydestä ja rekisteröintipalveluiden saatavuus vaikuttavat siihen, kuinka tärkeänä he näkevät rekisteröinnin lapsen kannalta, Mikkola lisää.

Kaikista maista ei ole olemassa tilastoja useammalta vuodelta, joten kehitystä on mahdotonta arvioida. On kuitenkin nähtävissä, missä maissa rekisteröinti toimii hyvin tai huonosti. Tansania ja Sambia pitävät viiteen ikävuoteen mennessä rekisteröityjen lapsien rekisteröintitilaston häntäpäätä, eikä Nepalkaan ole tässä asiassa onnistunut. Vaikeakulkuinen maasto ja pitkäaikaiset konfliktit vaikuttavat myös rekisteröintimahdollisuuksiin. ”Poliittinen tahto on kuitenkin ensimmäinen askel, mitä tarvitaan, jos asiaa halutaan muuttaa”, Mikkola toteaa.

Taistelu hiv/aidsia vastaan jatkuu

Hiv/aids-pandemian keskus on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Muualla maailmassa, kuten Suomen kumppanimaissa Nepalissa, Nicaraguassa ja Vietnamissa epidemia ei ole edennyt yhtä pitkälle. 

Riittävät lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalvelut on avainasemassa hiv-tartunnan ehkäisyssä. Hiv-tartuntojen määrä lasten ja nuorten (15-24-vuotiaat) parissa kertoo paljon pandemian nykytilasta ja sen vaikutuksista tulevaisuudessa. Nuorten naisten tartuntojen ehkäisy parantaa myös lapsen mahdollisuuksia terveeseen elämään.  

”90 prosentissa tartunnoista lapsi saa tartunnan äidiltään ja tässä vaiheessa epidemia on jo yleistynyt. Se ei ole sitä vielä Nepalissa ja Nicaraguassa”, Mikkola summailee.

Äiti tärkeä lapsen hyvinvoinnin alkumetreillä

Viidennen tavoitteen eli äitiysterveyden parantamisen suhteen edistyminen on ollut hitainta, Mikkola muistuttaa. Kuitenkin naisten ja äitien hyvinvointi on kaikin tavoin yhteydessä lasten hyvinvointiin.

Suurimpia ongelmia on, että monet äidit ovat lapsia vielä itsekin, jolloin heihin suhtaudutaan holhoavasti ja vähätellen. 

 Hanna Ovaskainen

Kirjoittaa työskentelee ulkoministeriön viestintäyksikössä työelämävalmennuksessa.