Laosissa Suomen tuella laittomat hakkuut kuriin

Laosissa metsien laittomat hakkuut ja laiton puutavaran vienti ovat vähentyneet huomattavasti parin viime vuoden aikana.  Tästä kiitos kuuluu kehitysyhteistyöhankkeelle, jossa Suomi on ollut mukana.

Suomi on rahoittanut kestävän metsätalouden ja maaseutukehityksen ohjelmaa Laosissa vuodesta 1995 Maailmanpankin kanssa. Ohjelmassa on laadittu toimintamallit ja suunnitelmat Laosin tuotantometsille, joita Laosin hallitus ja paikalliset kyläläiset yhteistyössä hoitavat.

Kyläläisille on luotu uusia tulonhankkimismenetelmiä, jotta he eivät olisi niin riippuvaisia metsistä saatavista tuloista.

Laosissa on saatu kuriin laittomia metsähakkuita ja puukauppaa Suomen tukeman hankkeen ansiosta. Kuva: Aidan Flanagan / Indufor

Lisäksi on kehitetty menetelmiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja seurantaan, uudistettu lainsäädäntöä sekä vahvistettu kestävää metsähallintoa ja -politiikkaa.

Tuki Laosin maa- ja metsätalousministeriön metsävalvontaosastolle on nyt tuottanut kansainvälisestikin merkittävän tuloksen: laittomat hakkuut ja puutavaran vienti ovat vähentyneet noin 70 prosenttia vuoden 2016 huhtikuun jälkeen.

Ilmasto kiittää, kun metsää säästyy

Päästövähennyksinä tämä laittomilta hakkuilta säästynyt puumäärä vastaa vuodessa 4,5 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia (tCO2e).  Noin 40 prosenttia tästä päästövähennyksestä arvioidaan olevan suoraan Suomen tukeman hankkeen ansiota. Vertailun vuoksi: Suomen päästöt olivat vuonna 2016 noin 59 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia.

Lainvalvontayksikön virkamies Oun Inthisane (vasemmalla) perehdyttää pohjoisten maakuntien henkilökuntaa käyttämään älypuhelimessa toimivaa raportointijärjestelmää. Sen avulla voidaan ilmoittaa laittomista hakkuista, ottaa kuvia todisteeksi ja lähettää tietoja eteenpäin. Kuva: Hannah McDonald-Moniz / Indufor

Muutos on usean tekijän yhteisvaikutusta. Laosin metsävalvontaosaston henkilöstöä sekä päämajassa Vientianessa että kentällä, maan kaikissa 18 provinssissa, on koulutettu järjestelmällisesti ja käytännönläheisesti. Moderni teknologia on käytössä; metsävalvonnan raportoinnissa ollaan siirtymässä paperista älypuhelimiin.

Henkilöstön motivaatio on näin koulutuksen ja uusien toimintatapojen myötä saatu nousemaan. Yhteistyötä Laosin kyliin ja naapurimaihin on lisätty.

Korkean tason poliittinen tahto ja tuki on myös välttämätöntä. Laosin pääministerin huhtikuussa 2016 vahvistama säädös antoi viranomaisille keinot puuttua puu- ja villieläinkaupan rikollisuuteen. Laittoman puukaupan selkeä väheneminen osoittaa, että säädöstä myös toteutetaan.

Onnistumiseen tarvittiin sitoutumista

Pitkäjänteinen tuki Laosin metsäpolitiikan kehittämiselle on antanut mahdollisuuden olla mukana myös yhteiskunnallisesti herkässä, monia intressiryhmiä koskevassa laajassa uudistustyössä. Yhteistyö Maailmanpankin kaltaisen voimakkaan kehitysrahoittajan kanssa on lisännyt Suomen vaikuttavuutta maassa.

Esimerkiksi lakimuutos, joka lisää paikallisyhteisöjen osuutta metsien hakkuutuloista kuusinkertaiseksi, ei olisi toteutunut ilman yhteistä tiivistä keskustelua Laosin parlamentin ja viranomaisten kanssa.

Kuvan moottorisahat on takavarikoitu laittomia hakkuita tehneiltä metsureilta. Kuva: Aidan Flananagan / Indufor

Vaikka Suomen tuki päättyi vuoden 2017 kesällä, jatkuu Maailmanpankin rahoitus Laosin kestävälle metsätaloudelle ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä vahvistaa jo saatuja tuloksia ja tekee niistä myös kestävämpiä.

Laosin esimerkki osoittaa vakuuttavasti, että metsäala vaatii pitkäaikaista toimintaa ja sitoutumista, myös kehitysyhteistyössä. Pikavoittoja ei alalla tunneta.

Vesa Kaarakka

Kirjoittaja työskentelee metsäalan neuvonantajana ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla.

metsätalous