Kriisinhallinnan muuttunut toimintaympäristö asettaa uusia vaatimuksia myös Suomelle

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli suomalaisen kriisinhallinnan toimintaympäristön muutostekijöitä toisessa istunnossaan eduskunnassa 9.9.2020. Komitean keskustelun pohjana oli selvitys, jonka on laatinut dosentti Teemu Tammikko.

Kansainvälinen järjestelmä ja konfliktit ovat murroksessa. Konfliktit ovat enää harvemmin maiden välisiä ja niille on ominaista levittäytyminen usean valtion alueelle. Suurvaltadynamiikka, alueellistuminen, teknologian kehittyminen ja hybridivaikuttamisen keinot sekä globaalit ääri-ideologiat ja terrorismi vaikuttavat konflikteihin. Taustalla on yhä useammin ilmastonmuutos. Koronapandemia koskettaa konfliktialueita ja vaikuttaa operaatioidenkin suunnitteluun.

”Suomen on kyettävä ennakoimaan entistä paremmin toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan tarvittaessa nopeastikin osana kansainvälistä yhteisöä”, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.

Valtioneuvoston toimikaudelle 6.3.2020-28.2.2021 asettaman komitean tehtävänä on laatia kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva Suomen kriisinhallinnan tavoitelinjaus.  Komitea tarkastelee Suomen kriisinhallinnan toiminnallisia prioriteetteja ja kiinnittää huomiota myös alueellisiin toimintaympäristöihin. Näiden painopiste on suuntautumassa muun muassa Afrikkaan. Erityisesti Sahelin alueen epävakaus heijastuu koko Eurooppaan asekaupan, terrorismin ja hallitsemattoman muuttoliikkeen kautta. Komitean linjauksen on määrä valmistua helmikuuhun 2021 mennessä.

Toimintaympäristöä koskeva analyysi tarjoaa tärkeän pohjan keskustelulle Suomen kriisinhallinnan tulevasta toimintalinjauksesta. Komitean työn tueksi laaditussa toimintaympäristön analyysissä todetaan, että kestävät tulokset kriisinhallinnassa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Selvityksen laatineen dosentti Teemu Tammikon mukaan ”kokonaisvaltaisuus edellyttää diplomatiaa, rauhanvälitystä konfliktin eri osapuolten välillä, kehitysyhteistyötä inhimillisen turvallisuuden parantamiseksi ja konfliktien ennaltaehkäisemiseksi sekä humanitaarista työtä kriisien ja katastrofien välittömien seurausten minimoimiseksi”.

Toimintaympäristöjen haasteisiin vastaaminen edellyttää lisäksi panostuksia teknologiseen kehitykseen ja tutkimukseen. Koronapandemia on nostanut esiin myös terveysturvallisuuden merkityksen kriisinhallintaoperaatioissa.

Lisätietoja: komitean pääsihteeri, yksikön päällikkö Sari Rautio, puh. 0295 351 534

Linkki taustaselvitykseen: Konfliktien keskeiset trendit