Kouluruokaa kaikille

Ohrapuuro, makaronilaatikko ja kanaviillokki – kouluruokailun klassikot ovat tuttuja suomalaisille. Nyt kansainvälisenä tavoitteena on saada kaikki maailman lapset kouluruokailun piiriin vuoteen 2030 mennessä. Maailman Ruokaohjelman WFP:n kouluruokalähettiläänä toimiva kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kertoo, miksi kouluruokailu kannattaa.

Suomi on kouluruokailun edelläkävijä – meillä maksutonta kouluruokaa on tarjottu jo yli 70 vuoden ajan. Meillä tiedetään kokemuksesta, että kouluruokailu tukee lasten ja nuorten oppimista, terveyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia.

Millaisia muistoja sinulla on kouluruoasta, ministeri Ville Skinnari?

Ihan ensimmäiseltä luokalta alkaen kouluruoka oli nuorelle urheilijalle kaikki kaikessa. Ravinnon avulla jaksoi iltapäivään niin koulun pihapeleissä kuin harrastuksissa. Oli kouluruokia, jotka eivät olleet suosikkeja, mutta jälkikäteen niistäkin tuli maistuvia herkkuja, kuten kukkakaalikeitto. Kanaviillokki ei ollut suokkari, eikä se ehkä ole vientituotteistakaan ykkönen, mutta ravintoarvot olivat kohdallaan ja sillä jaksoi.

Parasta on jos – ja aika usein kun – on syönyt huonon aamupalan, ravintoa saa kouluruuasta lounaan aikana. Valitettavasti liian monella suomalaisella koululaisella jää aamupala liian vähälle huomiolle.

Osasitko aikoinaan arvostaa kouluruokaa vai onko arvostus herännyt myöhemmin?

Aika kultaa muistot, eikä kaikki aikanaan maistunut hyvältä. Vaikka haasteitakin on, niin luotan edelleen suomalaiseen kouluruokajärjestelmään ja siihen, että oppilaat saavat siitä tarvittavat ravintoarvot. Uni, ravinto, lepo – myös ministerin työssä huomaa, kuinka tärkeää tämä on.

Laki maksuttomasta kouluruokailusta säädettiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1943 eli keskellä sota-aikaa, mikä oli todella rohkea teko. Meitä edeltäneet sukupolvet ovat olleet rohkeita tulevaisuuden tekijöitä, mutta mikä on kouluruuan tulevaisuus? Kouluruoka ei ole se paikka, josta kunnat saisivat säästää, ja vanhemmatkin ovat tästä huolissaan. Kouluruokalähettiläänä herättelen myös Suomea: pitäkää kiinni vahvuuksista!

Mitä haluat saada aikaan WFP:n kouluruokalähettiläänä?

Päätavoitteeni on lisätä kouluruokailun kansainvälistä tunnettuutta sekä sen kattavuutta eri maissa. Tätä edistetään sitä kautta, että asian ympärille ollaan kokoamassa kansainvälistä koalitiota, jonka johdossa toimin yhdessä Ranskan ja Maailman Ruokaohjelman kanssa.

Koalitio pyrkii tukemaan ja kehittämään eri maiden kouluruokaohjelmia, jotta ne saavuttaisivat kaikki lapset, jotka jäivät kouluruokailun ulkopuolelle koronaviruspandemian aiheuttamien koulusulkujen takia. Lisäksi pyritään saamaan kouluruokailun piiriin lapsia, jotka eivät pystyneet siitä nauttimaan edes ennen pandemiaa.

Koalition suurena tavoitteena on saada vuoteen 2030 mennessä kaikki maailman lapset kouluruokailun piiriin. Samalla pyritään kehittämään myös korkeamman tulotason maiden kouluruokaohjelmien laatua.

Tämän kansainvälisen työn lisäksi tavoitteenani on myös viedä maailmalle suomalaista kouluruokaosaamista ja ratkaisuja. Suomi on yksi kouluruokailun edelläkävijämaista ja Suomen järjestelmää pidetään malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kouluruokailusta. Haluan viedä kokemuksiamme ja ratkaisujamme maailmalle yhdessä valtiollisten toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Voisiko Suomi jotenkin hyötyä siitä, että muissa maissa aloitettaisiin kouluruokaohjelmia?

Kouluruokaohjelmat ovat tärkeä ruokaturvan edistäjä hauraimmissa maissa ja jo lähtökohtaisesti se, että ruokaturva paranee ja näiden maiden olot vakiintuvat, hyödyttää Suomea monin tavoin.

Suomi voi toisaalta myös monin tavoin tukea kouluruokaohjelmien kehittämistä eri maissa ja hyötyä myös itse tätä kautta. Esimerkiksi suomalaisella yrityskentällä on paljon osaamista kouluruokailun käytännön ratkaisuihin liittyen, kuten kouluruokailun suunnittelua tukevia digitaalisia ratkaisuja. Olemme nyt koonneet tätä osaamista yhteen – seuraavana tavoitteena on viedä osaamista maailmalle.