Koulu tuli Etiopian syrjäkylille

Koulu tuli Etiopian syrjäkylille

Paimentolaiselämään mukautuvan perusopetuksen avulla syrjäisimpienkin kylien lapset saadaan pysymään koulussa. Suomi tukee Etiopian opetuksen laadunparantamisohjelmaa. 

Aipan koulun pihalla parveilee joukko innokkaita koululaisia ja kyläläisiä, jotka ovat tulleet tapaamaan kaukaa Addis Abebasta saapuneita vierailijoita. Oppilaat esittelevät ylpeinä uutta koulurakennusta, jossa on kaksi luokkahuonetta, pulpetit ja liitutaulut.

Etiopia, koulutus. Kuva: Paula Malan
Uusi koulurakennus ja oppilaita pihalla. Kuva: Paula Malan

Koulurakennus on pystytetty muutama kuukausi sitten ja eri-ikäisiä koululaisia on jo nyt viitisenkymmentä. Nuorimmat ovat tulleet kouluun aivan ilkosillaan, vanhemmilla oppilailla on päällään kauniita nyangatom-heimon käyttämiä koruja ja helmistä kirjailtuja hameita.

Mutta mitäpä vaatteista – kouluun on tultu oppimaan!

Tytöt koulun sijasta naimisiin,
pojat paimeneen

Etelä-Omo on Etiopian syrjäisimpiä ja vähiten kehittyneimpiä alueita, jossa tiet ja julkiset palvelut ovat puutteellisia. Koulua käyvien osuus on muuta maata selvästi alhaisempi ja vain puolet ala-kouluikäisistä lapsista on koulussa.

Ylemmille luokille jatkaminen on vielä harvinaisempaa. Etenkin tytöt naitetaan nuorina ja koulutusta ei nähdä heille tarpeellisena. Poikien tehtävä taas on paimentaa karjaa. Välimatkat lähimpiin kouluihin ovat useita kilometrejä, eikä pieniä lapsia haluta lähettää kulkemaan pitkiä koulumatkoja.

Koulua saatetaan käydä vain muutama vuosi eikä se aina riitä luku- ja kirjoitustaidon hankkimiseen.  

Joustavampaa
opetusta 

Vaihtoehtoisten oppimiskeskusten ansiosta koulunkäynti on kuitenkin yhä useamman nyangatom-lapsen ulottuvilla. Vaihtoehtoiset oppimiskeskukset ovat Etiopian hallituksen keino ulottaa koulunkäynti syrjäisimmillekin alueille ja tarjota paimentolaislapsille valtion kouluja joustavampi perusopetuksen muoto.

Koulutus, Etiopia. Kuva: Paula Malan
Uudessa koulurakennuksessa oppilaat pääsevät työskentelemään pulpettien ääressä. Kuva: Paula Malan

Lukujärjestys joustaa oppilaiden ja yhteisöjen tarpeiden mukaan: sadonkorjuun aikana on lomaa ja neljän vuoden alakoulun keskeinen oppimäärä on tiivistetty kolmeen vuoteen. Kyläläiset osallistuvat koulurakennuksen pystyttämiseen ja ylläpitoon.

Yhteisön osallistuminen on tärkeää, sillä se lisää tietoisuutta koulutuksen merkityksestä ja kannustaa lähettämään lapset kouluun.  

Koulu
puun alla 

Istumme kyläläisten kanssa koulun pihaa varjostavan puun alla, josta kaikki alkoi. Matkaa lähimpään valtion kouluun on yli viisi kilometriä, ja kyläläiset päättivätkin opettaa lapsia puun alla kunnes saataisiin pystyyn oma koulurakennus.

Koulutus, Etiopia. Kuva: Paula Malan
Tästä kaikki alkoi – puu jonka suojassa opetus käynnistettiin. Kuva: Paula Malan

Nyt kyläläiset ovat niin tyytyväisiä lasten edistymiseen, että odottavat milloin saadaan aloitettua aikuisten lukutaito-opetus.

Suomi tukee
opetuksen laatua 

Suomen Etiopian-suurlähetystö on tukenut Aipan koulun toiminnan käynnistämistä paikallisen yhteistyön määrärahoistaan.  Hankkeen tavoitteena on paitsi varustaa koulu ja vakiinnuttaa sen toiminta myös lisätä kyläläisten tietoisuutta koulunkäynnin merkityksestä.

Suomi tukee vaihtoehtoisen oppimisen järjestelmää myös osana laajaa Etiopian hallituksen toteuttamaa ja kehitysyhteistyökumppanien rahoittamaa opetuksen laadun kehittämisohjelmaa.

Koko maan kattavan ohjelman tuella on uudistettu vaihtoehtoisen oppimisen opetussuunnitelma, koulutettu opettajia ja tuettu keskuksia myöntämällä koulukohtaista rahoitusta oppimateriaalien ja muiden opetuksen laatua parantavien hankintojen tekemiseen. 

Paula Malan

Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa opetusalan erityisasiantuntijana.