Kosovo: Siirtolaisten rahalähetykset hyödyttämään koko taloutta
Suomen tukema kehityshanke herättelee ulkomaille töihin lähteneitä kosovolaisia rahalähetysten sijaan investoimaan vanhaan kotimaahan.
Suomi tukee ja YK-järjestöt toteuttavat Kosovossa hanketta, joka edistää ulkomailla asuvien kosovolaisten investointihalukkuutta ja ulkomailta lähetetyn rahan käyttöä maan talouden kannalta järkevästi.
Siirtolaiset ovat samaan aikaan sekä ”siellä” että ”täällä”. He ymmärtävät vanhan kotimaan oloja, mutta haluavat vaikuttaa myös maan kehitykseen kohti oikeusvaltiota ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Kosovolla on hankkeen ansiosta yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa tuore strategia ja toimintasuunnitelma diasporan, eli ulkomailla asuvien siirtolaisten, osallistumisesta maan kehitykseen.
Kosovolaisia siirtolaisia on eniten saksankielisessä Euroopassa: Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Myös Yhdysvalloissa on vahva kosovolaisyhteisö.
Arviot siirtolaisten kokonaismäärästä vaihtelevat 200 000:sta aina 800 000:an asti. Tarkka määrä selviää ensi vuoden aikana.
Kolme muuttoaaltoa
Kosovosta on lähdetty aalloissa, joista ensimmäinen 1900-luvun alussa kohdistui Turkkiin. Toisessa aallossa 1960-luvulla nuoret, monesti kouluttamattomat miehet maaseudulta lähtivät töihin saksankielisiin maihin.
Kolmas aalto syntyi 1990-luvulla Jugoslavian hajoamisen yhteydessä, kun työpaikkansa menettäneet albaniankieliset lähtivät etsimään uutta työtä läntisestä Euroopasta.
Merkittävä yksittäinen muuttoliike ajoittui Kosovon sodan aikaan, jolloin lähes miljoona ihmistä pakeni. Suurin osa heistä kuitenkin palasi. Nykyisistä siirtolaisista valtaosa on muuttanut vasta sodan jälkeen.
Joka viides kotitalous
saa rahaa ulkomailta
YK:n kehitysohjelma UNDP on yhdessä Kosovon tilastokeskuksen kanssa tilastoinut ja analysoinut siirtolaisuuden taloudellisia vaikutuksia.
Siirtolaisten rahalähetykset ovat tärkeitä perheiden toimeentulon kannalta. Vuonna 2012 ne vastasivat noin kymmentä osaa koko kansantuotteesta.
Lähes joka toisella on ainakin yksi perheenjäsen ulkomailla, ja jopa 16 prosenttia perheenpäistä harkitsee siirtolaisuutta. Joka viides kotitalous Kosovossa vastaanottaa rahalähetyksiä, keskimäärin 2 800 euroa vuodessa.
Yli 70 prosenttia kosovolaisista on alle 35-vuotiaita ja kaksi kolmesta työikäisiä (15–64-vuotiaita).
Maan työttömyysluvut ovat synkkiä. Nuorista jopa 55 prosenttia on vailla työtä. Väitetään, että rahalähetykset passivoivat työnhakua maassa, jossa työikäisten määrä kasvaa jatkuvasti.
Rahalähetykset tulevat joko tilisiirtoina, käteisenä tai tavaroina, kuten kodinkoneina, vaatteina, elektroniikkana, autoina ja traktoreina. Rahaa lähetetään entistä useammin pankkien kautta.
Tämän lisäksi siirtolaiset kuluttavat rahaa lomillaan.
Niin monta taloa perintötontilla kuin on veljestä ulkomailla tienaamassa, sanotaan Kosovossa.
Siirtolaiset voivat
vauhdittaa muutoksia
Vähäistä investointihalukkuutta on perusteltu muun muassa peloilla: Kosovon viranomaiset eivät toimi oikeudenmukaisesti, infrastruktuuri ei ole luotettavaa, yritystoiminnan käynnistäminen vaatii monta lupaa ja tarjoaa samalla lukuisia mahdollisuuksia rahastaa ylimääräistä.
Vaatimalla parempia tai tehokkaampia palveluita esimerkiksi pankeista tai paikallisviranomaisilta siirtolaiset voivat toimia muutosten käynnistäjinä tai vauhdittajina.
Suomen tukema hanke tekee yhteistyötä yrittämisen edistämiseksi paikallistasolla valikoiduissa kunnissa ja toimii kansallisella tasolla investointien edellytysten lisäämiseksi.
Tukea pienille
investoinneille
Hanke on alkanut hiljattain tukea pieniä investointeja ja auttaa liiketoimintasuunnitelmien laatimisessa ja pienyrityksen taloushallinnon perusteiden selvittämisessä.
Tavoitteena on kouluttaa paikallisia perheitä ja etenkin naisia talousasioissa ja pienyrittäjyydessä.
Myös erityisen investointirahaston perustamista on selvitetty. Vielä kehittämisvaiheessa oleva rahasto keräisi siirtolaisilta sijoituksia yhteiseen rahastoon, joka myöntäisi rahoitusta erilaisille tuottaville investoinneille.
Paikallisen yrittäjyyden tukeminen on tullut vahvasti esille viimeisen puolen vuoden aikana. Kuntien päättäjät ovat tajunneet, että ilman yrittäjiä talous ei kasva eikä työllisyystilanne parane.
Paikallisviranomaisten voimavarat ovat kuitenkin rajalliset, ja ulkoista apua tarvitaan. Haasteena on varmistaa tehokas toiminta ja välttää niin päällekkäisyyksiä kuin aukkoja. Diaspora-hanke herättelee investointihalukkuutta siirtolaisten keskuudessa niin rahoittajina kuin yrittäjinä.
Merja Mikkola
Kirjoittaja on kehitysyhteistyön konsultti, joka oli Kosovossa marraskuussa arvioimassa UNDP:n toteuttamaa Kosovon diasporan osallistaminen taloudelliseen kehittämiseen -hanketta.