Koronakriisi uhkaa Nepalille elintärkeitä rahalähetyksiä – haastattelussa suurlähettiläs Pertti Anttinen

Koronakriisi vähentää siirtolaisten rahalähetyksiä kotimaihinsa. Nepalissa yli puolet kotitalouksista on riippuvaisia ulkomailta tehdyistä rahalähetyksistä ja rahalähetykset vastaavat yli neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta. Haastattelimme Suomen Nepalin suurlähettilästä Pertti Anttista koronakriisin vaikutuksista rahalähetyksiin Nepalissa.

Pertti Anttinen istuu rakennuksen reunalla ja hymyilee kameralle.
Suurlähettiläs Pertti Anttinen. Kuva: UM / Hanna Päivärinta.

Kuinka paljon rahalähetysten arvioidaan vähentyneen Nepalissa koronakriisin vuoksi?

Nepalin talous on yksi eniten rahalähetyksistä riippuvaisista talouksista maailmassa.  Rahalähetykset muodostivat noin 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2019 – eli noin 8,64 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Maailmanpankki arvioi, että rahalähetykset voivat pudota tänä vuonna 14 prosenttia, eli määrällisesti noin 1,2 miljardia dollaria.

Tarkkoja arvioita ulkomailla työskentelevien nepalilaisten määrästä ei ole. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ulkomailla työskenteleviä nepalilaisia arvellaan olevan jo pelkästään Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Suurin osa nepalilaisista siirtotyöläisistä, mahdollisesti noin 3–4 miljoonaa, työskentelee kuitenkin Intiassa. Koska maiden raja on avoin, tarkkoja lukumääriä ei voida esittää. Nyt uusien työntekijöiden värvääminen ulkomaille on pysähdyksissä ja monen ulkomailla työskentelevän nepalilaisen työsopimus on vaarassa.

Miten rahalähetysten väheneminen näkyy tavallisen nepalilaisen arjessa?

Useimmat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat kotoisin alueilta, joissa työtilaisuuksia on vähän. YK arvioi, että jopa 56 prosenttia nepalilaisista kotitalouksista on ainakin osittain riippuvainen rahalähetyksistä ja niillä on merkittävä vaikutus kotitalouksien taloudellisen kestävyyden ylläpitämisessä. Rahalähetykset tukevat perheiden perustoimeentuloa, niillä rahoitetaan koululaisten koulussa käyntiä ja osa investoidaan esimerkiksi lisämaahan tai pienyritystoimintaan.   

Voiko koronakriisi tehdä pitkäaikaisen tai jopa pysyvän loven siirtolaisten rahalähetyksiin?

Tämä riski on olemassa. Paljon riippuu siitä, miten suuri ja pitkäkestoinen vaikutus koronaepidemialla on maailman talouteen ja erityisesti niihin maihin, joissa nepalilaisia siirtotyöläisiä on eniten. Jos maailmantalous kuitenkin elpyy nopeasti, niin myös rahalähetysten tason notkahtaminen voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Onko maan hallitus tai kansainvälinen yhteisö reagoinut rahalähetysten vähenemiseen ja vaikeutumiseen? Miten ongelmaan voisi ylipäänsä vaikuttaa?

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut monin tavoin koronakriisiin. Esimerkiksi Maailmanpankki on neuvotellut 29 miljoonan dollarin apupaketin Nepalille. Euroopan unionin kokonaispaketti on noin 75 miljoonaa euroa, joka sisältää sekä meneillään olevien ohjelmien varojen uudelleen suuntaamista että uutta rahaa. Myös monet muut avunantajat, Suomi mukaan luettuna, ovat uudelleen suunnanneet olemassa olevaa rahoitusta meneillään olevien hankkeiden sisällä.

Monien nepalilaisten odotetaan palaavan takaisin Nepaliin esimerkiksi Persianlahden alueelta työtilaisuuksien vähentyessä.  Tänä vuonna helmikuun puolenvälin ja maaliskuun lopun välillä, ennen kuin kansainväliset lennot keskeytettiin, arviolta 67 000 nepalilaista siirtotyöläistä ehti palaamaan takaisin kotimaahansa.  Jatkossa olisikin erittäin tärkeää, että palaajille löytyisi työtä Nepalissa ja tähän sekä Nepalin hallituksen että avunantajien tulee kiinnittää erityistä huomiota.