Konsulipalveluita saadaan tulevaisuudessa ehkä EU-lipun alta
EU:n ulkosuhdehallintoa rakennetaan uusiksi unionin perustuslain voimaantuloa odoteltaessa. Hallinnollisten järjestelyjen lisäksi uudistukset voivat vaikuttaa myös matkustajien elämään. Esillä on ajatus, että EU:n komission 128 edustustoa unionin ulkopuolisissa maissa voisivat tarjota EU-kansalaisille myös konsulipalveluja. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli perjantaina ulkosuhdehallinnon perustamista ja suhtautui ajatukseen myönteisesti.
Suomen kaltaisille pienille maille, joiden ulkomaanverkosto on rajoitettu, olisi paljon hyötyä laajemmasta verkostosta, totesi ulkoministeriön Eurooppa-osaston päällikkö Kare Halonen.
Nykyiset komission ja ministerineuvoston sihteeristön edustustot muuttuvat perustuslain myötä EU:n edustustoiksi. Suomella on toiset EU-maat mukaanlukien oma edustusto 76 maassa, joten EU:n komission ulkomaanverkosto on tuntuvasti laajempi. Se täydentäisi, mutta ei korvaisi Suomen omaa verkostoa.
Komission edustustot voisivat avittaa jäsenmaita myös hoitamalla poliittista raportointia asemamaistaan. Perustuslaissa ei ole säädetty mitään yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, kuinka pian edustustot muuttuvat EU-edustustoiksi.
Muutoksia Suomen
kaudella
EU:n uusi perustuslaki astuu voimaan 1. marraskuuta 2006, Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, jos ratifiointi etenee suunnitellusti. Silloin EU:lle perustetaan ulkoministerin toimi, jossa yhdistyvät EU:n ulkopoliittisen korkean edustajan ja ulkosuhdekomissaarin virat. Tähän tehtävään tulee nykyinen korkea edustaja, espanjalainen Javier Solana. Ulkoministeristä tulee samalla myös komission varapuheenjohtaja.
Ulkoministeriöllä on tukenaan Euroopan ulkosuhdehallinto, johon kerätään virkamiehiä komission ja ministerineuvoston ulkosuhdeosastoilta ja jäsenmaista. Tarkoitus on saada hallinto toimintakuntoon jo ennen kuin perustuslaki astuu voimaan, minkä takia valmisteluiden pitäisi päästä nopeasti vauhtiin.
Hallinnon koko ei ole vielä tiedossa, mutta komissiossa on nykyään noin 350 virkamiestä ulkosuhdepääosastolla, ministerineuvostossa vastaavissa tehtävissä noin satakunta. Lisäksi tulee jäsenmaista lähetettäviä virkamiehiä.
Suomi lähtee siitä, että ulkosuhdehallinnon kaikki kulut, myös jäsenmaiden lähettämät virkamiehet, pitää rahoittaa EU:n budjetista.
Ministerivaliokunnan kannanotossa alleviivataan, että ulkosuhdehallinnon perustaminen ei saa muuttaa toimivaltajakoa ulkopolitiikasta. Hallitus korostaa, että kauppapolitiikan aloiteoikeuden tulee edelleen kuulua komissiolle, eikä se saa liukua hallitustenväliseksi toiminnaksi. Toimivalta kuuluu jatkossakin komissiolle, joten kauppapääosaston virkamieskuntaa ei tulisi siirtää komissiosta uuteen hallintoon.
Muutosten yhteydessä on vielä selvitettävä, mitä tapahtuu ministerineuvoston ulkosuhteita käsittelevien työryhmien puheenjohtajuudelle. Muutoksia on tulossa siltä osin, että ulkoministeri Solana alkaa johtaa ulkoministereiden kokouksia ja EU:n huippukokousten puheenjohtajuus siirtyy myöhemmin valittavalle EU:n presidentille.
Toistaiseksi ei ole vielä ratkaistu, siirtyykö virkamiestyöryhmien johtajuus puheenjohtajamaan edustajalta ulkosuhdesihteeristölle. Suomi lähtee siitä, että puheenjohtajamaan pitäisi säilyttää nämä tehtävät.