Kirja-arvio: Ruokaa olisi tarpeeksi kaikille

Ruokaturva toteutuisi, jos kaikki maailman ruoka vain jaettaisiin tasan.

Jos maailman ruoka jaettaisiin tasan, maapallon seitsemän miljardia ihmistä saisivat päivittäin ruoastaan 2 800 kilokaloria. Se ylittää ihmisen tarvitseman energiamäärän.

Näin ei kuitenkaan tapahdu, alan asiantuntijat Kaisa Karttunen, Laura Kihlström ja Sanna-Liisa Taivalmaa toteavat kirjassaan Nälkä ja yltäkylläisyys.

Arviolta 870 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Aliravittuja ihmisiä on eniten Aasiassa, kun taas Saharan eteläpuolisessa Afrikassa heidän osuutensa väestöstä on suurin. Lisäksi kaksi miljardia ihmistä kärsii piilonälästä eli siitä, etteivät he saa ravinnostaan riittävästi hiven- ja valkuaisaineita eivätkä vitamiineja.

Lapsilla aivojen kehitys voi vahingoittua pysyvästi.

Ruokaturva tarkoittaa, että ihmisillä on riittävästi terveellistä, ravitsevaa ja kulttuurisesti hyväksyttävää ruokaa, jotta he voivat elää tervettä ja aktiivista elämää.

Kirjoittajien mielestä suurimmat syyt siihen, ettei ruokaturva toteudu, ovat ruoantuotannon tehottomuus ketjun eri vaiheissa ja köyhyys.

Naiset tuottavat ruokaa

Vuonna 2050 ihmisiä on arviolta yhdeksän miljardia. Jotta kaikilla olisi tuolloin riittävästi ruokaa, maataloustuotannon on kasvettava nykytahtia eli pari prosenttia vuodessa.

Kasvu on saatava nykyisiltä viljelyalueilta, sillä uutta maatalousmaata voidaan ottaa käyttöön vain rajoitetusti. Samalla on kiinnitettävä huomiota ilmastonmuutoksen seurauksiin ja luonnonvarojen ehtymiseen, kirjoittajat toteavat.

Maataloustuotantoa voi tehostaa erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja itäisessä Euroopassa, ja Afrikassa satomäärät voidaan jopa kolminkertaistaa. Kirjoittajat korostavat kuitenkin, että ratkaisujen on oltava kestäviä ja paikallisiin oloihin räätälöityjä.

Pienviljelijät ja naiset ovat tärkeitä ruoantuottajia. Arviolta 500 miljoonaa pientilaa tuottaa neljä viidesosaa maailman ravinnosta, ja kehitysmaissa naiset viljelevät 60–80 prosenttia ruokakasveista.

Naisten tuottama sato olisi nykyistä parempi, jos he saisivat miesten tavoin maatalousneuvontaa, rahoitusta ja muita tuotantopanoksia, kuten siemeniä, lannoitteita ja nykyaikaisia työvälineitä.

Naisten oikeutta omistaa ja periä maata on myös kohennettava.

Kolmasosa ruuasta häviää

Yhä useammat ihmiset syövät lihaa, maitotuotteita ja kananmunia. Nykyisin kolmasosa viljelykasveista päätyy eläinrehuksi, ja ruokakasveja jalostetaan myös bioenergiaksi. Kirjoittajien mielestä kehitys ei ole kestävä, jos aina vain pienempi osuus peltojen antimista päätyy ihmisravinnoksi.

Samaan aikaan jopa kolmasosa ruoasta häviää.

Kehittyneissä maissa kotitaloudet heittävät pois ruokaa, kun taas kehitysmaiden maatiloilla on ongelmia viljelykasvien korjuussa, käsittelyssä ja varastoinnissa. Myös linnut, rotat ja hyönteiset tuhoavat ruokaa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ruokahävikki on jopa 20 prosenttia, mikä tarkoittaa 2,9 miljardia euroa vuodessa.

Sillä ruokkisi 48 miljoonaa ihmistä vuosittain, kirjoittajat huomauttavat.

Kirjoittajat vaativat tekoja niin yksityisiltä ihmisiltä, järjestöiltä, valtioilta kuin kansainvälisiltä toimijoilta. Olennaista ruokaturvan takaamisessa on poistaa köyhyyttä ja huolehtia vakaasta yhteiskuntakehityksestä, he toteavat.

Karttunen, Kaisa, Kihlström, Laura & Taivalmaa, Sanna-Liisa. Nälkä ja yltäkylläisyys: ruokaturva maailmassa. Gaudeamus, 2014.