Kilomberon tiikkipuista hyötyvät sekä köyhät että luonto

Kilomberon tiikkipuista hyötyvät sekä köyhät että luonto

Metsäkato on monen kehitysmaan ongelma. Tansaniassa Suomi voi jakaa oman tarinansa ”vihreästä kullasta” kertomalla, miten tärkeä luonto on yhteiskunnalle, ihmisille ja teolliselle tuotannolle.

Suomi ja Tansania kehittävät yksityismetsätaloutta ja tiikin kasvatusta Kilomberon laaksossa Tansanian eteläisillä ylänkömailla. Hanke lisää paikallisten viljelijöiden tuloja ja tuottaa samalla yhteiskunnalle ja maapallolle hyödyllisiä aineellisia hyödykkeitä.

Tänä vuonna pystytettiin 125 hehtaaria tiikkimetsää yhteistyössä paikallisen yrityksen kanssa. Puut on istutettu 80 kylän maille. Kylien asukkaat opastettiin kasvattamaan ja hoitamaan arvokasta istutusmetsäänsä, ja yritys maksoi heille tästä työstä myös käypää palkkaa.

Kilomberon tiikki
Tiikkipuiden taimet kasvavat suotuisissa olosuhteissa ja hyvässä hoidossa. Kuva: Matti Tervo.

Miksi Suomi tukee yksityismetsätalouden kehittämistä Tansanian kaukaisella maaseudulla? Mitä yritys, paikalliset viljelijät ja Suomi tästä hyötyvät?

Tansanian energiantuotannosta noin 90 prosenttia tulee puuhiilestä. Sen käyttö on Tansaniassa suurin syy ilmaston lämpenemiseen ja metsien katoon. Puita täytyy istuttaa, jos halutaan torjua ilmaston muutosta ja metsien häviämistä. Samalla on suojeltava istutusalueiden luonnonmetsiä, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.

Köyhillä maaseudun asukkailla ei ole mahdollisuutta tuottaa tai ostaa tiikin taimia. Heillä ei ole myöskään tieto-taitoa hoitaa metsää. Hanke vastaa näihin tarpeisiin.

Olosuhteiden suosiossa, markkinoiden armoilla

Tiikki on arvopuuta, josta maksetaan maailman markkinoilla 1200 dollaria kuutiometriltä. Se on noin neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi männyn hinta. Tiikki on hyvä sijoituskohde ja sitä kannattaa kasvattaa.

Tiikin markkinat maailmalla ovat melko pienet ja herkät, eikä Tansaniassa markkinoita juuri ole Vienti menee lähinnä Intiaan, jossa perinteikkäät tiikkituotteet ovat menettäneet suosiota nuoremman sukupolven keskuudessa. Tikillä on kuitenkin paljon käyttömahdollisuuksia myös Tansaniassa, mikäli puuntuotannon arvoketjuja saadaan kehitettyä oikeaan suuntaan. Hanke pyrkii tukemaan tansanialaisia myös näissä ponnisteluissa.

Tiikki kasvaa vain paikoissa, joissa korkeus ja sademäärä ovat oikeita.  Puu on hyvin valikoiva ja vaatii kasvaakseen huolellista ja oikeanlaista hoitoa. Pelkkä heinän varren kosketus tiikkitaimen runkoon ensimmäisen kasvuvuoden aikana voi keskeyttää puun kasvun. Tähän mennessä hankkeen varoilla tuetuista taimista kaikki ovat selviytyneet, joten koulutus on selvästi mennyt perille.

Syitä menestykseen

Viljelijät luottavat paikalliseen yritykseen, joka on alueen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja tunnetaan kylissä hyvin. He tietävät, ettei kukaan ole viemässä heidän maataan tai huijaamassa heitä.

Kilomberon tiikki2
Valmista tiikkilautaa lähdössä markkinoille. Kuva: Matti Tervo.

Suomen solmiman sopimuksen mukaan viljelijät saavat 80 prosenttia istuttamistaan taimista. Loput kuuluvat yritykselle, jolla on myös etuosto-oikeus tuotteeseen. Järjestelmä on verraton. Viljelijät saavat motivaation viljellä ja hoitaa puita ja saavat työstään hyvän hinnan. Samalla yritys huolehtii siitä, että viljelijän ei tarvitse huolehtia markkinoinnista. Ostaja on jatkuvasti läsnä ja huolehtii näistä asioista.

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta ja metsäkatoa.

On hienoa nähdä, että Suomen tarina ”vihreästä kullasta” kasvaa ja jatkuu muissakin maissa suomalaisten asiantuntijoiden opettamana.

Matti Tervo

Kirjoittaja työskentelee tarkastajana ulkoministeriön Tansania-tiimissä